Tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo Suomen Yrittäjien haastattelussa törmänneensä erikoiseen ilmiöön suomalaisten salasanakäytännöissä.
– Suomessa on tyypillistä, että käytetään kirosanoja kuten ”saatana” ja ”perkele”. En ole nähnyt vastaavaa ilmiötä muiden maiden kohdalla. Oletan, että tämä on edelleen tyypillistä Suomessa, Järvinen toteaa Yrittäjille.
Hänen mukaansa Suomessa on suosittua käyttää salasanoissa myös etunimiä. Järvinen mainitsee salasanoissa toistuvan erityisesti sanat ”johanna” ja ”juhani”.
– Veikkaan, että näitä nimiä käytetään yleisesti lasten toisina niminä, ja sen takia niitä käytetään salasanoissa.
Salasanaa valitessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei salasana ole helposti murrettavissa tai arvattavissa. Tyypillinen esimerkki huonosta salasanasta on sana tai numerosarja, joka on helpotti pääteltävissä, kuten oma tai tuttavan nimi tai syntymävuosi.
Järvisen mukaan suomalaisten tietoisuus salasanaturvallisuudesta on parantunut merkittävästi.
Perinteisesti on suositeltu, että salasana vaihdettaisiin säännöllisin väliajoin. Järvisen mukaan tälle ohjeelle ei ole tarvetta, jos salasana on riittävän vahva. Parempi ohje hänen mukaansa on, että samaa salasanaa ei saa käyttää useassa verkkopalvelussa.
– Samojen salasanojen välttämisestä eri verkkopalveluissa on puhuttu vasta muutaman viime vuoden ajan. Sitä ennen ohjeistettiin, että salasana on vaihdettava säännöllisesti. Nykyään sellaista ei suositella. Itse asiassa se oli aika tyhmä ohje, Järvinen sanoo Yrittäjille.
Jos salasana pitää vaihtaa usein, Järvisen mukaan ihmiset usein lisäävät vain jonkun numeron salasanan perään. Tämä ei paranna salasanojen turvallisuutta.
– Nykyään murrot tapahtuvat nopeasti, muutamassa tunnissa. Jotta vaihtamisesta olisi hyötyä, se pitäisi tehdä vähintään kerran päivässä.