Hybridiuhat eivät kohdistu enää vain valtioihin tai rajoille, vaan ne ulottuvat yhä suoremmin yrityksiin, julkisiin palveluihin ja kansalaisten arkeen, varoittaa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.
Hänen mukaansa demokratioita horjutetaan nyt niiden haavoittuvuuksien kautta: informaatioympäristössä, digitaalisissa järjestelmissä ja kriittisessä infrastruktuurissa.
Tiilikaisen mukaan hybridiuhat pyrkivät heikentämään demokraattisten yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta. Hänen mukaansa turvallisuusuhat eivät enää jää valtioiden väliseksi kysymykseksi, vaan ne kohdistuvat suoraan yhteiskunnan toimintaan, palveluihin ja ihmisten arkeen.
Demokratioita horjutetaan niiden heikoista kohdista
Tiilikaisen mukaan hybridiuhkien ydin on se, että niillä hyödynnetään avoimien yhteiskuntien omia haavoittuvuuksia. Näitä ovat esimerkiksi sananvapaus, avoin informaatioympäristö, demokraattiset prosessit, digitaalisten järjestelmien riippuvuudet sekä kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudet.
– Pienin yhteinen nimittäjä on juuri haavoittuvuuksien hyödyntäminen, Tiilikainen sanoo tiedotteessa.
Tiilikainen puhui aiheesta Vantaalla 22. huhtikuuta pidetyssä Profession Public Sector Executive 2026- ja Social & Healthcare Executive 2026 -tapahtumassa. Tapahtuma kokosi yhteen julkisen sektorin keskeiset päättäjät keskustelemaan siitä, miten Suomi vastaa soten, turvallisuuden ja julkisten palvelujen murrokseen.
Puheenvuorossa esiin nousivat muun muassa disinformaatio, kyberhyökkäykset, välineellistetty maahanmuutto, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat häiriöt sekä sabotaasi. Tiilikaisen mukaan kyse ei ole yksittäisistä ilmiöistä vaan samasta laajemmasta vaikuttamisen logiikasta, jonka tavoitteena on heikentää demokratioiden toimintakykyä ja kansalaisten luottamusta.
Tiilikaisen mukaan turvallisuusuhat eivät jää valtioiden rajalle, vaan ulottuvat suoraan yhteiskuntien sisään ja vaikuttavat ihmisten arkeen.
Yritykset ja palvelujärjestelmät ovat etulinjassa
Tiilikainen painottaa, ettei hybridiuhkien torjunta ole vain valtionjohdon, viranomaisten tai puolustusratkaisujen varassa. Myös yritykset ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluista vastaavat toimijat ovat keskeisessä asemassa, koska suuri osa kriittisistä järjestelmistä, tiedosta ja infrastruktuurista kulkee niiden kautta.
Tiilikainen korostaa, että yritykset ovat keskeisessä roolissa kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa, eikä ilman niiden varautumista synny riittävää yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä.
Tiilikaisen mukaan organisaatioiden ei kannata ajatella, ettei niiden hallussa oleva tieto tai niiden vastuulla oleva järjestelmä kiinnostaisi vihamielisiä toimijoita. Mikä tahansa tieto, joka on haavoittuvuus, kuten asiakastieto tai potilastieto, on käyttökelpoinen kohde.
Kriisinkestävyys ratkaisee
Tiilikaisen mukaan hybridiuhkia vastaan tärkein käytännön vastaus on koko yhteiskunnan resilienssi eli kriisinkestävyys. Se tarkoittaa kykyä kestää poikkeuksellisia tilanteita, turvata palvelujen jatkuvuus ja palautua nopeasti normaaliin.
Käytännössä tämä edellyttää hänen mukaansa varajärjestelmiä, harjoituksia, huoltovarmuutta, haavoittuvuuksien kartoittamista sekä tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Ratkaisevaa on myös kansainvälinen yhteistyö erityisesti EU:n ja Naton puitteissa.
– Resilienssillä lähetämme myös vihamielisille toimijoille viestin, että tänne on turha iskeä. Nämä operaatiot eivät ole kustannustehokkaita.