Etelä-Atlantilla matkanneella MV Hondius -risteilyaluksella puhjennut hantavirusepidemia on johtanut kolmen ihmisen kuolemaan ja useisiin sairastumisiin. Viranomaiset jäljittävät nyt altistuneita matkustajia ja työntekijöitä useissa maissa Euroopassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa.
Etelä-Afrikka kertoi tunnistaneensa 62 altistunutta kontaktia, joihin kuuluu lentoasema- ja sairaalahenkilökuntaa. Heistä 42 on tavoitettu. Lisäksi noin 40 matkustajaa poistui laivalta Saint Helenan saarella ennen kuin epidemia tunnistettiin kunnolla. Heidän liikkeitään jäljitetään.
Argentiinasta 1. huhtikuuta lähteneellä laivalla on yhä noin 140 ihmistä karanteeninomaisissa oloissa. Yksittäisiä kontakteja seurataan myös Britanniassa, Sveitsissä, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.
Matkustajien keskuudessa levisi Andes-hantavirus, joka on ainoa tunnettu hantavirusmuunnos, joka voi tarttua ihmisestä toiseen.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi laajemman epidemian riskin edelleen matalaksi, mutta pitää tapausta poikkeuksellisen vakavana. Laivalta saadaan nyt elintärkeää tietoa tartuntamekanismeista taudissa, jonka kuolleisuus on 15-50 prosenttia.
Hantavirusta paljon tutkinut Saskatchewanin yliopiston rokote- ja tartuntatautitutkimuskeskuksen tutkija Bryce Warner korostaa The New York Timesille, ettei virus leviä helposti. Tartunta ihmisten välillä on mahdollinen, mutta se edellyttää toistuvaa läheistä kontaktia. Tavallisesti hantavirus leviää jyrsijöiden virtsan ja ulosteiden välityksellä.
Hantaviruksen aiheuttama sairaus alkaa yleensä flunssamaisilla oireilla, ja lisäksi voi esiintyä pahoinvointia, lihassärkyjä ja hengitysvaikeuksia. Jos nestettä alkaa kerääntyä keuhkoihin, potilas on hengenvaarassa ja tarvitsee tehohoitoa. Lääkettä tai rokotetta tautiin ei ole, vaan hoito on oireenmukaista.
Evakuointeja keskiviikkona
Epidemiassa ovat kuolleet hollantilainen pariskunta sekä saksalainen nainen. Ensimmäinen uhri oli 70-vuotias hollantilaismies, joka sairastui huhtikuun alussa kuumeeseen, päänsärkyyn ja ripuliin. Mies sai hengitysvaikeuksia ja kuoli laivalla 11. huhtikuuta.
Miehen 69-vuotias vaimo poistui myöhemmin aluksesta Saint Helenalla miehensä ruumiin kanssa. Hänen vointinsa romahti Johannesburgin lentokentällä Etelä-Afrikassa ja hän kuoli sairaalassa seuraavana päivänä 26. huhtikuuta. Hänen tartuntansa vahvistettiin myöhemmin laboratoriotesteissä.
Kolmas uhri oli saksalainen matkustaja, joka kuoli aluksella 2. toukokuuta.
Lisäksi ainakin viisi muuta ihmistä on sairastunut tai saanut vahvistetun tartunnan. Yksi brittipotilas on ollut tehohoidossa Etelä-Afrikassa, mutta hänen tilanteensa on lehtitietojen mukaan kohenemassa.
Sveitsissä hoidetaan matkustajaa, joka poistui laivalta Saint Helenalla ja jonka hantavirustesti oli positiivinen.
Laivalta evakuoitiin keskiviikkona sairaalaan myös 41-vuotias hollantilainen miehistön jäsen sekä 65-vuotias saksalainen matkustaja.
Hollantilainen lentoemäntä hoidossa
Tapaukseen liittyy myös KLM:n lentoemäntä, joka joutui sairaalahoitoon Alankomaissa mahdollisen hantavirusaltistuksen vuoksi.
Lentoemäntä oli Johannesburgissa kontaktissa 69-vuotiaan hollantilaisnaisen kanssa juuri ennen tämän kuolemaa. Hänet vietiin lievien oireiden vuoksi Amsterdamin UMC-sairaalaan eristykseen ja testattavaksi.
KLM:n mukaan 69-vuotias nainen yritti nousta Amsterdamin-lennolle Johannesburgissa 25. huhtikuuta, mutta miehistö esti lennolle pääsyn hänen terveydentilansa vuoksi.
Koronapandemiasta tutut rajoitukset
Noin 150 ihmistä kuljettaneella aluksella on otettu käyttöön eristys- ja turvatoimia, jotka muistuttavat koronapandemian aikaisia käytäntöjä.
Matkustajia on kehotettu käyttämään maskeja, pitämään etäisyyttä ja desinfioimaan käsiä.
Kanariansaarten aluehallinto on vastustanut aluksen saapumista Teneriffalle, mutta Espanjan hallitus on hyväksynyt satamaan pääsyn. Aluksen arvioidaan saapuvan määränpäähänsä muutaman päivän kuluttua. EU-maat suunnittelevat omien kansalaistensa evakuointia.
Hantaviruksen itämisaika voi olla jopa kahdeksan viikkoa, mutta oireet alkavat tavallisesti 2–4 viikon kuluessa tartunnasta.
Tutkijoiden mukaan kyseessä on vasta toinen varmistettu ihmisestä toiseen levinnyt hantavirusepidemia. Vuonna 2018 Argentiinassa Andes-hantavirusepidemia johti 34 tartuntaan ja 11 kuolemaan.
Tartunnan alkuperä yhä epäselvä
Tutkijat haluavat sekvensoida alukselta löydettyjä virusnäytteitä selvittääkseen, onko kyseessä tavallista herkemmin leviävä virusmuunnos.
– Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus ymmärtää, miten virus toimii, New Mexicon yliopiston virologi Alison Kell sanoo Scientific American -medialle.
WHO:n ja Argentiinan viranomaisten mukaan hollantilaispariskunta saattoi saada tartunnan jo ennen laivalle nousua Argentiinassa.
Yksi tutkittavista teorioista liittyy linturetkeen, jolle pariskunta osallistui Ushuaiassa lähellä kaatopaikka-aluetta. Viranomaiset aikovat pyydystää ja tutkia alueen jyrsijöitä mahdollisen tartuntalähteen selvittämiseksi.