Vladimir Putin vahvisti maaliskuussa Venäjän uuden ulkopoliittisen strategian, jossa länsi määritellään eksistentiaaliseksi uhaksi. Strategian ytimessä on ”taistelu historiallisen totuuden puolesta”. Suhteellisen vähälle huomiolle jääneessä asiakirjassa kiinnostavaa on amerikkalaisprofessori Andrew A. Michtan mielestä muun muassa se, että Venäjä pyrkii nyt haastamaan länttä aiempaa selvemmin myös ideologisella tasolla.
Strategiassa Venäjä esitetään ”ainutlaatuisena valtiosivilisaationa” ja ”valtavana Euraasian ja Euroopan-Tyynenmeren alueen suurvaltana”, joka ”saattaa yhteen Venäjän kansan ja muut venäläisen maailman kulttuuri- ja sivilisaatioyhteisöön kuuluvat kansat”. Tällä Putin pyrkii Michtan mukaan tekemään entistä täydellisempää pesäeroa länteen.
– Venäläiset ovat siirtämässä maansa kiintopisteen takaisin Venäjän esieurooppalaiseen aikaan, jolloin saksalaiset hallintomiehet, hollantilaiset laivanrakentajat ja ranskalaiset taiteilijat eivät vielä olleet noin kolmesataa vuotta sitten saapuneet Venäjän keisarilliseen hoviin, Michta sanoo Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.
Euraasia-aatteen kannattajat katsovat hänen mukaansa venäläisen kulttuurin olevan täysin omassa luokassaan, ja uskovat että kaikki, mikä tulee siihen lännestä, saastuttaa venäläisen sielun.
– Tätä näkemystä kuvastaa Putinin väite, jonka mukaan hänen Ukrainassa käymänsä sota on sivistyksellinen ja että hän puolustaa Venäjää Natolta, Yhdysvalloilta ja kollektiiviselta länneltä. Se on myös pääsyy siihen, miksi suuri osa Venäjän väestöstä – avoimesti tai hiljaisesti – tukee sitä, hän toteaa.
Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Venäjällä käynnissä oleva muutos on Michtan mukaan ymmärrettävä sivilisaatiotason käännekohdaksi, ja ehdotuksia Kremlille mahdollisesti tehtävistä myönnytyksistä on tarkasteltava siltä pohjalta.
– Putin ei halua vain murtaa Ukrainan vastarintaa – hän myös tavoittelee sivilisaatiovoittoa, joka osoittaisi Venäjän euraasialaisen suuntauksen oikeaksi. Väite, että hän olisi hyökännyt Ukrainaan, koska Nato oli työntymässä Venäjän alueelle, ei selitä sitä ideologista ja kulttuurista vihamielisyyttä, jota venäläiset tiedotusvälineet, Putinin puheet ja Venäjän hallituksen keskeisten virkamiesten lausunnot ovat täynnä, Michta sanoo.
– Venäjän ja Kiinan tiivistyvä lähentyminen ei myöskään johdu Yhdysvaltojen politiikasta, joka tähtää Venäjän patoamiseen tai jopa saartamiseen, kuten jotkut asiantuntijat ovat väittäneet. Se ei johdu myöskään Naton laajentumisesta entisen Varsovan liiton maihin, hän toteaa.
Putin vie hänen mukaansa Venäjää lähemmäs Kiinaa, koska uskoo kiinalaisten antavat Venäjälle lisävoimaa lännen kukistamiseksi ja ”venäläinen maailma”-vision toteuttamiseksi.
– Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten on mukauduttava siihen, että ”Venäjä-ongelma” on tullut jäädäkseen. Se, mitä länsi nyt tekee Ukrainan auttamiseksi, ratkaisee sen, kuinka kaukana idässä Euroopan ja Euraasian erottava uusi jakolinja aikanaan kulkee.