Nousevat korot ja kulut haastavat taloyhtiöiden taloutta, kertoo Isännöintiliitto.
– Taloyhtiöiden taloutta haastaa jälleen maailman kriisien jälkiaallot. Tämä näkyy taloyhtiöissä siinä, että taloyhtiölainojen korot ovat myös nousussa ja jo aikaisemmin nousseet käyttökustannukset todennäköisesti kasvavat vielä voimakkaammin yleisen kustannusnousun kiihtymisen myötä, Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Kevään yhtiökokouksissa päätetään taloyhtiön budjetista ja vastikkeiden tasosta. Isännöintiliitto muistuttaa, että tärkeää on huomioida taloyhtiön kasvavat korko- ja muut kulut.
Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan yleisin taloyhtiölainan viitekorko on 12 kuukauden euribor.
– Korkojen nousu konkretisoituu, kun taloyhtiön lainojen korontarkistuspäivä koittaa. Yhtiökokouksessa olisi hyvä ennakoida tulevia korkeampia lainakustannuksia, jotta vastikkeet riittävät kuluihin. Onneksi ammatti-isännöitsijät ovat pääosin hyvin hereillä taloyhtiöön vaikuttavista kustannusnousuista ja osaavat huomioida nousupaineet taloyhtiöiden budjetteja tehdessään, Falck-Hvilstafeldt uskoo.
Taloyhtiölainat voivat olla isoja, jolloin koronnousu nostaa lainanhoitokuluja merkittävästi. Taloyhtiölainoilla rahoitetaan esimerkiksi putki-, katto- ja julkisivuremontteja. Osakkaat voivat maksaa pois oman lainaosuutensa kerralla tai rahoitusvastikkeena kuukausittain.
Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan 35 prosentilla isännöitsijöistä on heidän isännöimissään taloyhtiöissä osalla taloyhtiöistä korkosuojaus ja 64 prosentilla vastaajista ei missään taloyhtiössä. Vain alle prosentti isännöitsijöistä on sellaisia, että kaikki heidän hallinnoimat taloyhtiölainat ovat korkosuojattuja.
– Taloyhtiölainat ovat harvoin korkosuojattuja. Korkosuojauksesta aiheutuu lisäkuluja taloyhtiölle, mikä vaikuttanee sen suosioon yhdessä sen kanssa, että tottumus sen käyttöön on vähäistä, Falck-Hvilstafeldt arvioi.
Taloyhtiöiden kulut ovat samalla nousussa. Monissa kaupungeissa veden ja kaukolämmön hinnat ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on korottanut vesihuollon käyttömaksuja keskimäärin 5 prosenttia ja perusmaksuja 13 prosenttia vuoden alusta.
Taloyhtiöille suositellaan puskuria
Isännöintiliitto suosittelee, että taloyhtiö on varautunut kustannus- ja korkonousuihin ja että vastiketasot vastaavat todellisia kustannuksia. Taloyhtiöllä pitäisi olla puskuria 3–5 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa.
– Puskurin koko riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Osakkailta taloyhtiön tilille kerättävä puskuri on hyvä olla yllättäviä kuluja ja kustannusnousuja varten. Viime vuosien kustannusnousuaallokossa ne olisivat tulleet monessa taloyhtiössä tarpeeseen, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Isännöintiliiton talous- ja yritysbarometrin mukaan puskuri on käytössä osassa taloyhtiöitä. 56 prosenttia kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä kertoo, että puskuri on joissakin heidän isännöimissä taloyhtiöissä. Isännöitsijöistä 37 prosenttia kertoo, puskurin olemassaolosta kaikissa hallinnoimissaan taloyhtiöissä. Kyselyn mukaan taloyhtiöiden puskurit vastaavat keskimäärin 2-3 kuukauden hoitovastikkeita.
– Huolestuttavaa on, että osassa taloyhtiöissä ei ole puskuria. Puskurit ovat tärkeitä, oli sitten kyseessä iso tai pieni taloyhtiö. Esimerkiksi pienessä taloyhtiössä 2-3 kuukauden puskurit voi olla nopeasti käytetty, jos taloyhtiöön tulee yllättäviä korjauksia. Tämä voi helposti johtaa siihen, että joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita, mikä on aina osakkaan kannalta haasteellisempaa kuin ennakoiva, pitkäjänteinen taloudenpito, sanoo Falck-Hvilstafeldt.