Taloyhtiöiden kustannukset rajussa nousussa

Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin kuntakohtaisissa erissä.
Kerrostaloja Vuorimiehenkadulla Helsingissä. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Kerrostaloja Vuorimiehenkadulla Helsingissä. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia vuodesta 2021. Kustannusten nousu ilman sähköenergiaa on 4,7 prosenttia.

Kiinteistösähkön vertailukustannus nousi keskimäärin 106 prosenttia, kaukolämmön 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia. Tontin kiinteistövero pysyi käytännössä ennallaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on tänäkin vuonna merkittäviä eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat selvästi kaikissa kunnissa. Pienimmilläänkin vertailukustannusten nousu oli noin seitsemän prosenttia, ja suurimmillaan peräti 21 prosenttia.

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Mikkelissä, Rovaniemellä, sekä Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa. Kustannukset ovat kivunneet jo välille 3,47–3,63 euroa neliöltä kuukaudessa, Helsinki kalleimpana. Kalleimmista kunnista nopeinta kustannusnousu oli Helsingissä, ja hitainta Rovaniemellä.

Edullisessa päässä ovat Kempele, Mustasaari, Rauma ja Oulu. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,55 euroa neliöltä kuukaudessa. Mustasaaressa vertailulukema on 2,74, Raumalla 2,80 ja Oulussa 2,81.

Perheasunnossa vuodessa miltei 1200 euron ero kiinteistökustannuksissa

Kuntien väliset kustannuserot ovat melkoisen suuria vertailun perusteella. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa noin 3 900 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman alle 2 800 euroa.

Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 930 euroa vuodessa, ja Espoossa, Lahdessa, Tampereella ja Turussa runsaat 3 500 euroa. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on hieman runsaat 3 000 euroa.

Sähkön vertailukustannus noussut yli kaksinkertaiseksi
Poimintoja videosisällöistämme

Sähkömarkkinoilla on vallinnut erittäin epävakaa tilanne Ukrainan sodan monien seurausten takia. Pörssisähkön sekä uusien sähkösopimusten hinnat ovat nousseet erittäin jyrkästi, ja epävakaa tilanne myös jatkunee tulossa olevan talven ylitse.

Kiinteistösähkössä kustannukset ovat vertailussa yli kaksinkertaistuneet edellisvuoteen verrattuna. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden sekä sopimustyyppien välillä on kuitenkin paljon.

Tässä vertailussa onkin käytetty sähköenergian hinnassa vertailtavien kuntien keskiarvoa, mutta siirtomaksussa edelleen paikallisen siirtoyhtiön tariffia. Vertailuluvut laskettiin nyt uudelleen samalla tavalla myös vuodelle 2021. Yllä olevista syistä tarkkojen vertailujen tekeminen kiinteistösähkön kustannuksesta kaupunkikohtaisesti on aiempaa haastavampaa, ja vertailulukemat ovat suuntaa antavia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Taloyhtiöiden tasolla tilanteet vaihtelevat suuresti sähkösopimuksen mallin, sopimuksen alkamisajan ja sopimuksen keston mukaisesti. Tässä olevat sähkövertailut heijastavat kunkin vuoden syyskuun hintoja.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja.

Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit

Anttila asetettiin konkurssiin 10 vuotta sitten ja kaikki myymälät suljettiin.
Harri Bromanin mukaan uudet asiat jäävät tekemättä ja kokeilematta.
Christine Lagarden mukaan päättäjien täytyy arvioida odotettavissa olevan inflaatiopiikin laajuus ja kesto.
Mainos