Kreml jatkaa neuvostoperinnettä miljardilainojen myöntämisessä uskollisten ulkovaltojen hallinnoille huolimatta liittovaltion budjettivajeesta sekä sosiaalimenojen ja terveydenhuollon leikkauksista.
Ulkovaltojen velka Venäjälle oli viime vuonna ennätyslukemissaan 30,1 miljardissa dollarissa. Kreml antoi myös velkoja anteeksi monille maille. Moskovan suurin lainansaaja oli kuluvana vuonna Egypti, jonka velka kasvoi 1,45 miljardilla dollarilla.
Bangladesh sai 745 miljoonaa, Intia 363 miljoonaa, Uzbekistan 41,3 miljoonaa, Afganistanin Taliban-hallinto 19,9 miljoonaa ja Nicaragua ensi kertaa 16,9 miljoonaa dollaria. Moldova, Jemen, Sri Lanka, Sudan ja Sambia saivat lainoja yhteensä 26,54 miljoonaa dollaria.
Kreml antoi Somalialle anteeksi noin 700 miljoonan dollarin velat, joista osa ulottui neuvostoajalle asti. Valko-Venäjän – joka on Moskovan selvästi suurin velallinen 7,75 miljardilla dollarilla – lainat lyhenivät 487 miljoonalla dollarilla, ja presidentti Vladimir Putin siirsi sille vuonna 2023 myönnettyjen lainojen takaisinmaksua vuosiin 2029–34. Serbia lyhensi lainaansa 117 miljoonalla ja Armenia 40 miljoonalla dollarilla.
Uusien lainojen kokonaismäärä kasvoi viime vuonna 1,3 miljardia dollaria, joka vastaa Irkutskin tai jonkun muun laajan Venäjän alueen vuosibudjettia. Se vastaa myös kansallisten terveydenhuoltoprojektien vuosibudjettia.
Ensi vuoden liittovaltion budjetin alijäämä on 1,2 biljoonaa ruplaa eli 11,4 miljardia dollaria, vaikka muun muassa sosiaalimenoista on leikattu 16 prosenttia, yhteensä 1,239 biljoonaa ruplaa eli 11,74 miljardia dollaria.
Myös merkittäviä terveydenhuollon projekteja joutuu leikkuriin: syöpää ehkäisevä projekti menettää 5,1 prosenttia, sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä projekti lähes puolet ja terveydenhuollon infrastruktuurin kehityshanke kolmanneksen rahoituksestaan.