Suomen talous kasvaa vahvasti, mutta käänne ei näy vielä kunnolla työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, kun taas työttömien määrä kasvoi 20 000.
Työllisiä oli heinäkuussa kaikkiaan 2,637 miljoonaa ja työttömiä 289 000.
Työttömien määrän kasvu selittyi kuitenkin tällä kertaa työvoiman tarjonnan lisääntymisellä eikä työpaikkojen vähenemisellä. Työvoimaan kuului 19 000 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin, samalla kun työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni 18 000.
Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus näkee luvuissa ensimmäisiä merkkejä paremmasta.
– Heinäkuun työllisyysluvut olivat edelleen tahmeat, mutta niissä näkyy nyt ensimmäisiä merkkejä paremmasta, Brotherus arvioi tiedotteessa.
Taustalla on samaan aikaan selvästi vahvistunut talouskasvu. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Brotheruksen mukaan talouskasvu näkyy työmarkkinoilla tavallisesti vasta useiden kuukausien viiveellä. Yritykset lisäävät ensin tuotantoa ja nykyisen henkilöstön työtunteja ja käynnistävät uusia rekrytointeja vasta vähitellen.
Suomen yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen arvioi niin ikään, että talouden kasvu ei vielä välity yritysten arkeen tavalla, joka käynnistäisi laajemmat rekrytoinnit. Hänen mukaansa heikko työllisyystilanne ja geopoliittinen epävarmuus sumentavat yritysten näkymiä ja siirtävät rekrytointipäätöksiä eteenpäin.
Malisen mukaan epävarmuus näkyy myös kuluttajien käyttäytymisessä. Kun talouskasvu ei vielä tunnu omassa arjessa, kuluttajat pysyvät varovaisina ja kulutus elpyy hitaasti. Tämä pitää yritysten kysynnän kasvun maltillisena ja vähentää tarvetta palkata lisää työvoimaa.
Brotheruksen mukaan tällä kertaa viive voi venyä tavallista pidemmäksi kahdesta syystä.
Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta arvioi viime viikolla Verkkouutisille, että työmarkkinoiden hidas reagointi on suhdannekäänteessä tavallista. Hänen mukaansa työllisyys seuraa talouden suhdannevaihteluja tyypillisesti 6–12 kuukauden viiveellä.
Maliranta huomautti myös, ettei vahvakaan talouskasvu välttämättä näy nopeasti työpaikkojen määrässä, jos kasvu perustuu samalla tuottavuuden kohenemiseen.
Yritysten rekrytointikynnys voi olla aiempaa korkeampi
Brotherus näkee kaksi syytä siihen, miksi talouskasvun vaikutus työllisyyteen saattaa nyt tulla tavallista hitaammin.
Ensimmäinen on pitkän heikon suhdanteen ja viime vuosien poikkeuksellisten häiriöiden jälki yrityksissä. Koronapandemiaa ovat seuranneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä kauppapoliittisen epävarmuuden kasvu.
Brotheruksen mukaan yritysten kynnys uuden henkilöstön palkkaamiseen on tämän vuoksi voinut nousta. Tilauskirjojen täytyy mahdollisesti täyttyä aikaisempaa pidemmälle ennen rekrytointipäätöksiä.
Toinen epävarmuustekijä liittyy tekoälyyn.
– Ennen uuden työntekijän palkkaamista yrityksen kannattaa pohtia aiempaa tarkemmin, mitä tehtäviä ihminen tekee kahden tai kolmen vuoden kuluttua ja millaista osaamista silloin tarvitaan, Brotherus sanoo.
Hän korostaa, ettei pidempi viive tarkoita sitä, etteikö talouskasvu lopulta näkyisi työmarkkinoilla.
Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 10,5 prosenttia. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi 75,4 prosenttiin kesäkuun 75,2 prosentista.
Avoimissa työpaikoissa ensimmäinen myönteinen signaali
Brotherus pitää rohkaisevana sitä, että talouskasvu on hänen mukaansa leviämässä aiempaa työvoimavaltaisemmille palvelualoille ja kauppaan.
Myönteinen merkki löytyy myös avoimista työpaikoista. Tilastokeskuksen mukaan niitä oli toisella vuosineljänneksellä 29 600 eli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä avoimia työpaikkoja oli vielä 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Brotheruksen mukaan kehitys voi kertoa siitä, että työmarkkinoillakin ollaan vähitellen kääntymässä parempaan.
– Suomen talouden vahva kasvu ja kasvun tarttuminen jo työvoimavaltaisille palvelualoille ja kauppaan tarkoittaa, että hyvä kierre voi olla alkamassa, vaikka viive olisikin normaalia pidempi epävarmuustekijöiden takia, hän arvioi.
LUE MYÖS:
Suomen talouskasvu yllätti pankit – ennusteet menivät uusiksi
Miksi talous kasvaa, mutta työllisyys ei vielä parane?
Nollakasvusta yli kahteen prosenttiin – Suomen ennusteet menivät uusiksi