Euroopan unionin yhteinen verotus saa suomalaisilta täystyrmäyksen, selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n keväällä 2026 tekemästä EU-asennetutkimuksesta.
Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että EU saisi oikeuden kantaa veroja jäsenmaiden kansalaisten ansio- ja pääomatuloista. Kaksi kolmesta (66 prosenttia) suhtautuu ajatukseen kielteisesti.
Yksikään tutkimuksessa esitetty yleinen keino EU:n lisärahoituksen hankkimiseksi ei saa enemmistön tukea. Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullimaksujen korottamiseen. Tätä kannattaa 45 prosenttia suomalaisista.
– Suomalaiset tunnistavat tarpeen vahvistaa Euroopan unionin toimintaa, mutta avoin valtakirja EU:n menojen ja verotuksen kasvattamiseen ei saa kannatusta. Rahalle halutaan selkeä käyttötarkoitus ja rahoituksen saajille tiukat ehdot, sanoo EU-asiantuntija Päivi Wood tiedotteessa.
Suomalaiset suhtautuvat EU:n rahoituksen kasvattamiseen varauksellisesti. 42 prosenttia suomalaisista lisäisi EU:n rahoitusta, jotta Euroopalla olisi vahva asema maailmassa. Viidennes (19 prosenttia) vastustaa rahoituksen lisäämistä, mutta huomattavan moni (39 prosenttia) ei ota asiaan kantaa.
Lisärahoituksen hyväksyttävyys kasvaa, kun käyttökohde määritellään tarkasti. Lähes puolet suomalaisista (49 prosenttia) katsoo, että EU:n on kyettävä merkittäviin uusiin investointeihin turvallisuuden ja teknologian saralla, vaikka se vaatisi jäsenmailta suurempia jäsenmaksuja.
Yhteisvelkaan suomalaiset suhtautuvat eri tavoin sen käyttötarkoituksesta riippuen. Yleisenä EU:n lisärahoituksen keinona yhteisvelkaan suhtautuu myönteisesti 23 prosenttia, kielteisesti 35 prosenttia ja neutraalisti 31 prosenttia suomalaisista.
Jos yhteisvelkaa käytetään puolustustarkoituksiin, hyväksyntä on laajempaa. Lähes puolet suomalaisista (47 prosenttia) katsoo, että Suomen pitäisi suhtautua hyväksyvästi EU:n puolustustarkoituksiin ottamaan yhteisvelkaan. Neljännes (25 prosenttia) torjuisi myös puolustukseen otettavan yhteisvelan.
EU-tuille halutaan tiukat ehdot
Lähes kolme neljästä suomalaisesta leikkaisi EU-jäsenmaan saamia tukia välittömästi, jos maan oikeusvaltiokehitys heikkenee merkittävästi. Kaksi kolmesta sitoisi EU-rahoituksen nykyistä tiukemmin sovittujen talousuudistusten toteuttamiseen, selviää tutkimuksesta.
Suomalaisista 72 prosenttia katsoo, että EU:n tulisi leikata jäsenmaan saamia tukia välittömästi, jos maan oikeusvaltiokehitys heikkenee merkittävästi. Eri mieltä on vain kahdeksan prosenttia.
Myös taloudenpito halutaan kytkeä nykyistä tiukemmin EU-rahoitukseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 prosenttia) sitoisi rahoituksen nykyistä tiukemmin jäsenmaiden kykyyn toteuttaa sovittuja talousuudistuksia. Vain kahdeksan prosenttia vastustaa ajatusta.
– Suomalaiset edellyttävät, että jäsenmaat toimivat sovituissa raameissa. EU-tukia hyödyntäviltä jäsenvaltioilta odotetaan sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista että vastuuta talousuudistuksista, EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo.
Sitran ja EVAn yhteinen EU-asennetutkimus tehtiin keväällä 2026. Tulokset perustuvat 2 047 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 17.3.–30.3.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaa.