Suomen talouden vauhti on yllättänyt ennustajat. Vielä muutama kuukausi sitten talouskasvun odotettiin jäävän tänä vuonna vaatimattomaksi, mutta alkuvuoden toteutuneet luvut ovat muuttaneet kuvaa nopeasti.
Tuoreimman esimerkin tarjoaa Aktia, joka nosti keskiviikkona ennusteensa Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvusta 2,1 prosenttiin. Pankki ennusti vielä tammikuussa kasvuksi 1,3 prosenttia. Arvio on siis noussut seitsemässä kuukaudessa 0,8 prosenttiyksikköä.
Aktian mukaan kasvua tukevat erityisesti vienti, investoinnit ja teollisuuden vahvistunut vire. Pankki pitää alkuvuoden talouskehitystä jopa yllättävänä. Datakeskus- ja puolustusinvestointien lisäksi kasvua voivat lähikuukausina tukea työmarkkinoiden vähittäinen paraneminen ja kotitalouksien kulutuksen piristyminen.
Samoin myös OP-Pohjola on nostanut kasvuennusteensa kahteen prosenttiin.
Vielä keväällä näkymä oli aivan toinen.
Valtiovarainministeriö laski huhtikuun lopussa ennusteensa vain 0,6 prosentin kasvuun. Ministeriö perusteli heikompaa arviota muun muassa Lähi-idän kriisillä, öljyn hinnan nousulla ja talouden toipumisen viivästymisellä. Kesäkuussa VM nosti ennusteensa 0,8 prosenttiin.
Danske Bank kulki vielä toiseen suuntaan. Se ennusti maaliskuussa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia, mutta laski kesäkuussa arvionsa 1,1 prosenttiin. Pankin mukaan Iranin sota ja energian hinnan nousu jarruttivat kasvunäkymiä, vaikka talouden käänne oli jo vahvistunut.
Suomen Pankki arvioi kesäkuussa talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia. Sen ennuste oli jopa hieman heikompi kuin joulukuussa 2025, jolloin pankki odotti 0,8 prosentin kasvua.
Kasvuennusteiden kehitys on havainnollistettu alla näkyvässä infografiikassa. Ennusteiden erot selittyvät osin sillä, että kaikki grafiikassa nimetyt tahot eivät ole vielä päivittäneet arvioitaan vahvistuneen alkuvuoden perusteella. Esimerkiksi Danske Bankin tuorein ennuste on kesäkuun alkupuolelta.
Artikkeli jatkuu infografiikan jälkeen.
Ennusteet eivät pysy talouskasvun perässä
Ennusteiden ja toteutuneen kehityksen väliin on kuitenkin revennyt nopeasti ero.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kasvua vetivät investoinnit, vienti ja yksityinen kulutus. Julkisia investointeja nostivat muun muassa hävittäjätoimitukset.
Sama vauhti näyttää jatkuneen keväällä. Tilastokeskuksen heinäkuun lopussa julkaiseman pikaennakon mukaan BKT kasvoi huhti–kesäkuussa jälleen 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 2,5 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Toisen neljänneksen luku on vielä ennakkotieto, ja tarkemmat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan elokuun lopussa.
Alkuvuoden luvut selittävät, miksi aiemmin tehdyt vuosiennusteet näyttävät nyt nopeasti vanhentuvan. Vielä keväällä kysymys oli siitä, pääseekö Suomen talous tänä vuonna juuri lainkaan kasvuun. Nyt kysymys on pikemminkin siitä, kuinka paljon ennustajat joutuvat nostamaan arvioitaan.
Valtiovarainministeriökin totesi elokuun alussa talouskasvun nopeutuneen alkuvuonna selvästi. Ministeriön seuraava varsinainen ennuste julkaistaan 21. syyskuuta, ja se näyttää, kuinka paljon vahva alkuvuosi muuttaa virallista arviota koko vuoden kasvusta.