Pankkisektorilla kuohuu, mutta suomalaisten asuntovelallisten ei tarvitse olla huolissaan. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajan ja Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajan Marja Nykäsen mukaan rahoitusalan kuohunta ei tule näkymään suuressa mitassa suomalaisille kotitalouksille.
– Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia ja pystyvät rahoittamaan yrityksiä ja kotitalouksia jatkossakin. Suomalaiselle asuntovelalliselle talouden kuohunta näkyy ennen kaikkea korkeampina korkoina ja asuntolainojen hintoina. En usko asuntolainojen saatavuuden olevan tulevaisuudessakaan olevan ongelma, jos hakija on luottokelpoinen, Nykänen sanoo.
Suomalaiset asuntovelalliset ovat eurooppalaisia serkkujaan tukalammassa asemassa Euroopan keskuspankin tehdessä koronnostoja. Ennusteissa on alkanut näkyä mahdollisuus kovimman korkokasvun taittumiselle. Ennusteiden mukaan korkojen nousu on yhä todennäköistä.
– Suomessa suurin osa lainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Tämä tarkoittaa, että miltei jokaisella kotitaloudella lainan viitekorko hinnoitellaan uudestaan tämän vuoden aikana, Nykänen sanoo.
– Danske Bank arvioi, että vuoden euribor kävisi korkeimmillaan 4,2 prosentissa tämän kesän loppupuolella, jonka jälkeen korot saattavat lähteä jopa jo laskuun. Tämä on tämän hetkinen pääekonomistimme Pasi Kuoppamäen arvio, Danske Bankin asuntolainoista vastaava johtaja Sari Takala sanoo.
Danske Bankin tuoreimmassa ennusteessa on otettu huomioon tämänhetkinen pankkikriisi. Takala muistuttaa, että näinkin tuulisessa taloustilanteessa ennustaminen on vaikeaa, ja ennusteeseen liittyy suuria epävarmuuksia.
Vaikka taloudessa on entistä enemmän epävarmuuksia ja suomalaiset ovat tietoisia talouden muutoksista, niin trendi ei ole suuressa mitassa muuttumassa.
– Pankeilta keräämiemme tietojen mukaan vajaa kolmasosa uusista lainoista on sellaisia, joihin on otettu korkosuoja, Nykänen sanoo.
Sari Takala ei halua povailla sitä, että millaiseen korkotasoon suomalaisen asuntovelallisen kannattaa tottua seuraavien vuosien aikana.
– Inflaatiotavoite on kahdessa prosentissa ja korkotaso yleensä seuraa sitä. Mutta uskomme, että tulemme näkemään vielä jonkin aikaa poikkeuksellisen korkeita korkotasoja. Heiluntaan kannattaa varautua, mutta selvitämme näitä jokaisen asiakkaan kohdalla tapauskohtaisesti, Takala sanoo.
”Kuuden prosentin stressitesti toimii tässäkin tilanteessa”
Finanssivalvonta suositteli suomalaisille pankeille vuonna 2010, että jokaisen asiakkaan lainankantokyky pitää testata kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla. Vuodesta 2010 on kulunut 13 vuotta ja korkotilanne näyttää hyvin erilaiselta tänään kuin silloin. Olisiko pankkien henkilöasiakkaille tekemää stressitestiä aika päivittää?
– Maailma- ja korkoympäristö ovat muuttuneet vuodessa hirveästi. Jos ajattelemme happotestiä, jolla mitataan lainanhakijan luotonhoitokykyä, niin Finanssivalvonnan suositus annettiin jo vuonna 2010. Se on todella vanha ja myöhemmin siihen lisättiin 25 vuoden aika, jonka aikana laina pitäisi maksaa takaisin, Marja Nykänen sanoo.
Nykäsen mukaan Finanssivalvonta voi tarpeen mukaan tarkastella kuuden prosentin stressitesti-suositusta uudelleen siinä vaiheessa, kun nähdään, mihin korot pitkällä aikavälillä asettuvat.
– Sanoisin kuitenkin, että kuusi prosenttia on tässäkin tilanteessa osoittautunut ihan hyväksi. Olennaista on se, että kotitalouksilla on puskureita ja kriisin sietokykyä. On ennenaikaista sanoa, että pitäisikö suositusta tarkastella uudelleen, Nykänen sanoo.
Takala jakaa Nykäsen näkemyksen stressitestin riittävyydestä.
– Mielestäni suomalainen tapa stressitestata asiakkaat kuudella prosentilla on toiminut erittäin hyvin. Nollakorkoaikana se saattoi tuntua korkealta, mutta moni on hyödyntänyt sitä aikaa säästämällä tai sijoittamalla tuona aikana, Sari Takala sanoo.
Takala myöntää, että se osa kuluttajista, joiden kulutus on ollut suurempaa, joutuvat sopeuttamaan omaa käyttäytymistään vallitsevaan taloustilanteeseen.
– Kuuden prosentin stressitesti ei kuitenkaan ole ainoa asia, jolla pankit katsovat asuntovelallisen velanmaksukykyä ja kokonaistaloudellisen tilanteen. Luotonmyönnön kriteerejä on muitakin, joten näkisin, että kokonaisuutena tapa, jolla suomalaisia asuntovelallisia rahoitetaan, toimii hyvin. En näe tarvetta nostaa sitä, Takala sanoo.
Pankit eivät kaipaa lisää regulaatiota
Finanssivalvonta suositteli viime vuoden kesäkuussa, että jatkossa kuuden prosentin koron stressitestin lisäksi velan määrä ei saisi ylittää 60 prosenttia hakijan tuloista. Pankeissa tulorajaan sidottu katto nähdään jäykkänä.
– Se ei välttämättä kerro koko totuutta lainanhakijan varallisuudesta. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että nykyinen regulaatio toimii hyvin. Me emme ole nähneet lisääntyneitä maksuvaikeuksia ja asiakkaamme ovat välttyneet pakkomyynneiltä. Sanoisin, että Suomessa lainanottajat ovat hyvin valveutuneita, pankit toimivat vastuullisesti ja regulaatio on ollut riittävää, Danske Bankin Sari Takala sanoo.
Marja Nykäsen mukaan kotitalouksien velkaantuminen huolettaa Finanssivalvontaa ja Suomen Pankkia.
– Lainasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus lainanantajan ja lainansaajan välillä. Lähtökohtaisesti asia on luotonmyöntäjän omassa harkinnassa, voiko lainan myöntää. Pankkien luottopolitiikan ja riskienhallinnan pitää olla kunnossa. En kannata sellaista säännöstelyä, jossa yksittäisiä lainapäätöksiä ruvettaisiin säännöstelemään, Marja Nykänen sanoo.
– Olemme huolissamme kuitenkin kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta. Liialliseen velkaantumiseen liittyy riskejä yksittäisen kotitalouden osalta, pankkien luottotappiot voivat kasvaa ja makrotalouden näkökulmasta se näkyy yksityisen kulutuskysynnän laskuna.
