Virolainen turvallisuusasiantuntija ja kansanedustaja Eerik–Niiles Kross kirjoittaa Facebookissa, että laskelmien mukaan ”venäläisillä kuluu 100 metrin valtaamiseksi Donbasin rintamalla nyt 2000 miestä”.
– Kun viime kesänä venäläiset menettivät päivässä sadasta muutamaan sataan miestä ja loppusyksystä 700, menettävät he nyt yli 1000, Eerik-Niiles Kross toteaa.
– Tällaista lihamyllyä ei ole todellakaan nähty sitten toisen maailmansodan.
Venäjän rintama ei ole kuitenkaan romahtanut, kuten ukrainalaiset toivoivat syksyn onnistuneen vastahyökkäyksen myötä.
– Muistettavasti venäläisten rintama oli romahtamispisteessä, kun he toteuttivat syksyllä liikekannallepanoaan ja oletettavasti kokosivat 300 000 miestä.
Kross myöntää, ettei jossittelu ole hyvä argumentti historiassa eikä sodassa, mutta silti länsimailla on Ukrainalle tarjotun avun hitauden suhteen itsekritiikin paikka.
– Jos Ukrainan armeijan uusia prikaateja olisi alettu kouluttaa Lännessä puoli vuotta aiemmin ja Lännestä olisi toimitettu alueiden takaisinvaltaukseen tarvittavat raskas aseistus jo syksyksi, voisi rintamakartta näyttää nyt toisenlaiselta.
Vaikka Krossin mukaan ”nojatuolikenraalit saivat naureskella” viime syksynä Venäjän kaoottiselle ja humalaiselle liikekannallepanolle ”puhuvat luvut Venäjän puolesta.”
– Jo silloin huomautin, että vaikka kaksi miljoonaa liikekannallepanoikäistä venäläistä pakenee maasta, on heillä yli 20 jäljellä. Muutaman sadantuhannen kokoaminen ja muutaman kymmenentuhannen tapattaminen ei ole [Vladimir] Putinille ongelma.
”Mobikit” ja Wagner ovat hoitaneet tehtävänsä
Kouluttamattomilla mobilisoiduilla eli ”mobikeilla” ja oligarkki Jevgeni Prigožinin Wagnerin joukoilla on ollut Krossin arvion mukaan lähinnä paikkaava vaikutus.
– Epäilen, onko Vladimir Putin todella niin typerä, että uskoisi Wagnerin kaltaisten kurkunleikkaajajoukkion ja vankiarmeijan menestyvän Ukrainaa vastaan.
Kross arvioi, että Putin peluuttaa eri ryhmittymiä keskenään ja ylläpitää näin stalinistista ”pelon ympäristöä”, jossa kenenkään asema ei ole varma. Tähän valtatasapainon ylläpitämiseen liittyvät myös jatkuvat kenraalikierrätykset.
Hän arvelee Putinin lisäksi tarjonneen Prigožinille jotakin ”ruhtinaskuntaa à la [Ramzan] Kadyrov” vallatuilta alueilta.
– Pikemminkin hivelemällä Prigožinin egoa Putin peluutti tätä [puolustusministeri Sergei] Shoigua ja [pääesikunnan päällikkö Valeri] Gerasimovia vastaan rauhoittaen samalla kaikkein sotaisinta
osaa yhteiskunnassa ja pitäen molempien päiden päällä uhkaa joutumisesta epäonnistumisen syntipukiksi.
Krossin mukaan voidaan todeta, että ”mobikit ja Wagner eivät tuottaneet minkäänlaista läpimurtoa ja menestystä”.
– Mutta ne silti täyttivät oman tehtävänsä. Rintama pysyi pystyssä. Jo syksyllä Venäjän puolustusministeriö sanoi julkisesti, ettei Venäjän armeija kykene uusiin hyökkäysoperaatioihin kolmeen kuukauteen. Mobikit lähetettiin täyttämään aukkoja rintamassa ja kuolemaan. Wagnerilta taas toivottiin jonkinlaista etua ja runsaampaa ukrainalaisten tappamista.
Venäjän parempaa menestystä ei ole luvassa
Kross kirjoittaa, ettei kannata ottaa tosissaan puheita, joiden mukaan Venäjä lopulta valtaa Donbasin vastahyökkäyksellään ja puolella miljoonalla miehellään.
– Ensiksikin, venäläiset ovat selittäneet jo maaliskuun 2022 suuremmista tappioista lähtien, etteivät he ole ”vielä edes alkaneet sotia”. Panssarikolonnien tuli jyrätä Ukraina viime heinäkuussa, suurimman osan Ukrainan armeijasta tuli jäädä mottiin Donbasissa elokuussa ja hyökkäyksen Kiovaan piti alkaa Valko-Venäjältä syyskuussa.
Krossin mukaan todellisuudessa ”ei ole yhtäkään vakuuttavaa merkkiä siitä, että venäläisillä olisi paremman menestyksen saavuttamiseksi jotakin piilossa ja käyttämätön kyky taskussa”.
– Todellisuudessa vaikuttaa siltä, että he ovat käyttäneet noin puolet syksyllä mobilisoiduista ja ne ovat nyt joko kuolleet, haavoittuneet tai käytetty loppuun. Wagnerista ukrainalaiset ovat suurimmaksi osaksi pistäneet ilmat pihalle ja Prigožin on menettänyt noin 10 000 miestä kaatuneina.
Ukrainalaisten vastahyökkäys keväällä
Krossin mukaan ”Ukraina valmistelee ilmiselvästi nyt suuroperaatiota, joka voisi olla valmis huhti–toukokuussa.” Sen onnistuminen tulee olemaan kriittisen tärkeää.
– Siihen asti tulee olemaan vaikea, rintamat tulee pitää, venäläiset ovat varsin epätoivoisia eivätkä laske kaatuneitaan. Ohjus- ja raketti–iskut jatkuvat ja on mahdollista, että Moskova kykenee vielä jotenkin yllättämään. Mutta minkäänlaista äkillistä menestystä tai ukrainalaisten murtumista ei ole lainkaan näkyvissä.
Ukrainan ja länsimaiden suurimman ongelman muodostaa ammusten, aseistuksen ja varustusten niukkuus.
– Niitä ei kyetä tuottamaan Lännessä riittävällä nopeudella. Lisätuotantoa ei ole oikeastaan edes käynnistetty. Myöskään venäläisten tuotanto ei pysy kulutuksen perässä, mutta he silti kykenevät jotain tuottamaan, kuten äskettäin Lviviin iskeytyneet vuonna 2023 valmistetut ohjukset vahvistavat.