Naton tulevalla pääsihteerillä, Alankomaiden entisellä pääministerillä Mark Ruttella on edessään lukuisia haasteita, jotka hänen on puolustusliiton johtajana kohdattava. Asiasta kertoo Politico.
Rutte sai kuluneella viikolla kaikkien 32 jäsenmaan tuen pääsihteerikampanjalleen. Nykyisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin viimeinen työpäivä on lokakuun 1. päivä, jonka jälkeen Rutte siirtynee tehtävään.
Ensimmäinen haaste: Donald Trump
Ensimmäisenä haasteenaan Rutte kohdannee marraskuiset Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa valtaan saattaa nousta Natoon skeptisesti suhtautuva Donald Trump.
Trump on muun muassa uhannut keskeyttää kaiken avun Ukrainalle. Tämä olisi Venäjän hyökkäykseltä puolustautuvalle maalle katastrofaalista, sillä iso osa Ukrainan saamasta sotilaallisesta avusta on lähtöisin Yhdysvalloista.
Trumpin uudelleenvalinta todennäköisesti keskeyttäisi myös suunnitelmat Ukrainan Nato-jäsenyyden valmistelemiseksi sekä sen asevoimien länsimaalaistamiseksi.
Rutte voi siis joutua tilanteeseen, jossa hänen olisi turvattava Ukrainalle sotilaallista apua ilman puolustusliiton vahvinta jäsentä.
Toinen haaste: Ukraina
Toinen haaste liittyy myös Ukrainaan. Maa todennäköisesti pyytänee Natolta lisää apua talven lähestyessä.
Viime kuukausina Venäjä on toden teolla iskenyt Ukrainan energiainfrastruktuuriin kuten patoihin ja lämpövoimaloihin. Tällaisten vaurioiden korjaaminen nopeasti on vaikeaa, ellei mahdotonta.
Ukraina tarvitsisikin lisää ilmapuolustusjärjestelmiä puolustautuakseen. Ongelmana on, että ilmapuolustusjärjestelmät eivät kasva puissa. Niiden rakentaminen on hidasta ja kallista, eivätkä Venäjää lähellä olevat jäsenmaat halua luopua omista järjestelmistään.
Lisäksi Ukrainalla olisi kipeä tarve erilaisille asiantuntijoille, jotka voisivat avustaa infrastruktuurin korjaamisessa.
Kolmas haaste: Raha
Kolmas haaste on raha: Kaikki jäsenmaat pitäisi saada sitoutettua käyttämään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Yli kaksi vuotta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen kolmannes jäsenmaista ei edelleenkään saavuta tätä tavoitetta.
Pahimpia vapaamatkustajia ovat Etelä-Euroopan maat: Italialla luku on 1,5 %, Portugalilla 1,55 % ja Espanjalla matala 1,28 %. Atlantin toisella puolella Kanada käyttää puolustukseen vain 1,37 % BKT:stään.
– Välimeren maiden heikko tulos on Trumpille täydellinen ase [Natoa vastaan], varoittaa eräs Baltian maan diplomaatti.
Rutten olisi siis houkuteltava myös kauempana Venäjästä sijaitsevat Nato-maat mukaan talkoisiin.
Neljäs haaste: Itäiset jäsenmaat
Neljäntenä haasteena on se, että Venäjän kyljessä sijaitsevat jäsenmaat eivät ole Rutten ylimpiä kannattajia.
Naton pääsihteeri on aina tullut Pohjois- tai Länsi-Euroopan maasta, vaikka juuri näiden maiden puolustusbudjetit ovat laahanneet tavoitteista jäljessä. Itäiset jäsenmaat olisivat toivoneet uudeksi pääsihteeriksi Viron pääministeri Kaja Kallasta, mutta hän joutui keskeyttämään pääsihteerikampanjansa kuultuaan, etteivät Yhdysvallat, Ranska ja Saksa tukisi häntä.
Länsi-Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat pelänneet, että Kallaksen nimittäminen tehtävään nähtäisiin osoituksena sodan eskalaatiohalusta.
Vaikka Kallas ei siis noussutkaan pääsihteeriksi, itäiset jäsenmaat todennäköisesti vaativat Ruttelta edustusta vara- ja apulaispääsihteeristöön. Näitä vaatimuksia voi olla vaikeaa sivuuttaa.
Viides haaste: Euroopan putinistit
Viides haaste on Euroopan viides kolonna, eli Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia tukevat puolueet ja valtionpäämiehet.
Ranskan tulevissa parlamenttivaaleissa valtaan saattaa nousta Marine le Penin johtama Kansallinen liittouma, joka on historiallisesti ylläpitänyt lämpimiä välejä Kremliin. Myös Unkarin Viktor Orban ja Slovakian Robert Fico tunnetaan Kremlin ystävinä.
Rutte äärioikeiston nousu on henkilökohtaista – pyrkihän hän Nato-virkaan hävittyään Alankomaiden parlamenttivaalit äärioikeistolaisen Vapauspuolueen Geert Wildersille, joka viime vuonna kehui sekä Trumpia että Putinia johtajiksi, jotka toimivat kansojensa parhaaksi.
Naton pitäminen toimintakykyisenä vaatiikin, että Rutte onnistuu luovimaan ympäristössä, jossa Kreml-mieliset voimat ovat nousussa.
