Verkkouutiset

Ihmiset nauttivat kesäpäivästä Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Rahaministeriön ennuste: Suomen talous kääntyy kasvuun ensi vuonna

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu edelleen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Talouden taantuma on väistymässä, ja kasvu käynnistyy vähitellen. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä, ja velka kasvaa edelleen, arvioi valtiovarainministeriö 17. kesäkuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Suomen talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja loppuvuotta kohden kasvun odotetaan vahvistuvan. Vuoden 2024 aikana bruttokansantuote (bkt) ei kuitenkaan vuositasolla kasva. Vuonna 2025 bkt:n arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaatio hidastuu ja korot alenevat. Investoinnit kasvavat, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät. Hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi nostavat hintoja, vähentävät kotimaista kysyntää ja hidastavat talouden kasvua vuosina 2025 ja 2026.

– Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa. Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.

Kysyntä toipuu inflaation ja korkojen laskiessa

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet. Maailmankauppa on toipumassa, ja Suomen vienti kasvaa sen myötä. Kasvua tukee Suomen hyvä kustannuskilpailukyky. Tänä vuonna vienti kuitenkin vielä vähenee, osin alkuvuoden lakkojen seurauksena.

Yksityinen kulutus on kasvanut hintojen ja korkojen noususta huolimatta. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvaa nopeasti, kun korot laskevat, työllisyystilanne paranee ja kuluttajien luottamus talouteen kohenee, vaikka hallituksen sopeutustoimet heikentävät reaalitulojen kasvua.

Inflaatio on hidastunut selvästi, ja enää vain palveluiden ja omistusasumisen hinnat nousevat. Arvonlisäveron korotus nostaa hintoja, mutta inflaatio pysyy matalana. Inflaation arvioidaan laskevan tänä vuonna 1,8 prosenttiin. Seuraavina vuosina se pysyy noin 2 prosentin tasolla.

Rakentaminen on vähentynyt poikkeuksellisen paljon, ja rakentaminen vähenee edelleen tänäkin vuonna. Asuntomarkkinat toipuvat korkojen laskiessa, mutta rakentamisen toipumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä energiasiirtymään liittyviä investointeja, ja kone- ja laiteinvestoinnit ovat pysyneet kasvussa korkeista koroista huolimatta.

Työllisyys toipuu ensi vuonna

Työllisyys heikkenee tänä vuonna mutta kääntyy uudelleen kasvuun, kun talous toipuu ja hallituksen työllisyystoimet sekä maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa. Vuoteen 2026 mennessä työllisyys kasvaa noin prosentin vuosittain, ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin. Vuonna 2024 työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin, kun työpaikat vähenevät rakennusalalla ja teollisuudessa. Kun tuotannon kasvu elpyy, työttömyys alkaa vähentyä. Vuonna 2026 työttömyysaste alenee 6,9 prosenttiin.

Julkisen talouden syvä alijäämä pienenee, mutta velkasuhde kasvaa

Kun talous toipuu taantumasta, julkisen talouden alijäämät alkavat vähitellen pienentyä. Lisäksi hallituksen ohjelmassaan ja kehysriihen yhteydessä päättämät toimet vahvistavat julkista taloutta. Tuoreet tiedot verotuksesta ennakoivat kuitenkin aiemmin arvioitua pienempää verotulojen kertymää kuluvalle vuodelle. Samaan aikaan erityisesti hyvinvointialueilla ja kuntahallinnossa menojen kasvu on ollut ennakoitua nopeampaa. Näiden myötä julkisen talouden ennuste heikentyy keväällä ennustetusta.

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia.

Alijäämien syventymisen myötä arvio velkasuhteesta on myös hieman aiempaa synkempi. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden nollakasvun kanssa kasvattavat julkista velkaa suhteessa bkt:hen tänä vuonna, ja velkasuhde kasvaa yli 80 prosentin. Pienevät alijäämät ja talouskasvu hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin, vaikka velkasuhteen kasvu jatkuukin läpi koko ennustejakson.

Ennusteessa on otettu huomioon hieman vajaat kahdeksan miljardia euroa hallituksen päättämästä noin yhdeksän miljardin euron suuruisesta julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta. Jos kokonaisuus toteutuu suunnitellussa määrin ja aikataulussa, alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu ennustetusta. Toisaalta jos talous kasvaa ennustettua heikommin, julkisen talouden alijäämät kasvavat ennustetusta. Samoin kävisi, jos sopeutustoimien vaikutukset viivästyvät tai osoittautuvat arvioitua tai suunniteltua pienemmiksi.

Riskit talouden ennustettua hitaamman kasvun taustalla liittyvät lyhyellä aikavälillä muun muassa vientimarkkinoiden elpymiseen, koettujen kriisien kerrannaisvaikutuksiin ja geopoliittisiin jännitteisiin. Kotimaan talouden keskeisimmät epäsuotuisat riskit liittyvät rakentamiseen ja yksityiseen kulutukseen. Investoinnit voivat yllättää kumpaankin suuntaan.

LUE MYÖS:
”Talouden lupaava yleiskuva ehdollinen, etenemme veitsenterällä”

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)