Myyrien määrä oli viime talvena Itä-Suomessa ja Keski-Suomen kautta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä niin suuri, että alueella on vääjäämättä tapahtunut myyrien aiheuttamia tuhoja taimikoissa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Talven runsaat metsämyyräkannat ovat kasvattaneet ihmisten altistumisriskiä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle. Sisätiloissa ulostaneet ja virtsanneet metsämyyrät ovat levittäneet virusta ympäristöön ja se voi tarttua ihmisiin hengitysteitse. Puumala-virus säilyy tartuntanykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa. Pikkujyrsijöiden jätösten siivoamisessa sisätiloista on suositeltavaa käyttää kosteaa rättiä, pölyä ilmaan nostavan harjan tai imurin sijasta.
Myyräkuume on metsämyyrän eritteistä leviävä Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti. Tyypillisiä oireita ovat äkillinen korkea kuume, voimakas päänsärky, lihassäryt sekä vatsa- ja selkäkivut. Se on vaarallinen erityisesti munuaisten toiminnalle, mutta kuolemaan johtavat tapaukset ovat harvinaisia.
Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 500 myyräkuumetapausta. Epidemiavuosia on noin 3–4 vuoden välein, ja ne osuvat vuosiin, jolloin metsämyyriä on runsaasti. Viimeisimmät epidemiavuodet ovat olleet 2005, 2008, 2011 ja 2014, jolloin tapauksia on ollut yli 2 000 vuodessa.
Myyräennuste
Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat pohjoisilla alueilla yleensä 3–4 vuoden jaksoissa. Syksyyn ajoittuvan huipun jälkeen seuraa ravinnon puutteesta alkava romahdus, jota petojen saalistus voimistaa seuraavan kevään ja kesän ajan. Petojen määrän vähetessä myyräkannat alkavat taas kasvaa, ja ne saavuttavat uuden huipun Suomessa noin 2–3 vuodessa.
Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta.
Lounais-Suomessa tavataan tällä hetkellä kohtalaisesti, paikoitellen jopa runsaasti, myyriä. Etenkin Pirkanmaalla myyrätilanne on ollut muun muassa petolintujen pesinnöille suotuisa. Lounaisimman Suomen myyräkantojen vaihtelut ovat kuitenkin olleet epäsäännöllisiä jo usean vuosikymmenen ajan. On mahdollista, että myyräkannat saavuttavat huipputiheydet syksyllä 2026. Kannan kasvu voi kuitenkin tyrehtyä epäedullisiin kesäolosuhteisiin, esimerkiksi pitkittyneeseen kuivaan kauteen.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissamyyräkannat runsastuivat tuntuvasti viime kesän aikana ja kannat ovat säilyneet vahvoina tähän kevääseen asti. Tämä ennakoi sitä, että tällä alueella koetaan syklin huippu loppusyksyllä 2026. Sekä peltomyyrä- että metsämyyräkannat ovat alueella vahvat, Kainuun puolella jopa poikkeuksellisen runsaat.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa ja valtaosassa Lappia myyräkannat ovat olleet parin vuoden ajan alhaiset. Kevään koepyyntien perusteella myyrämäärät ovat kuitenkin lievästi runsastumassa. Tämän perusteella on odotettavissa, että kannat vahvistuvat alkaneen kesän aikana. Huippu ajoittuisi näin ollen aikaisintaan vuoden 2027 loppuun. Pohjoisimmassa Lapissa kannan runsastumisen merkit ovat selvemmät kuin Metsä-Lapissa, missä kannanvaihtelut ovat viimeisten vuosien aikana olleet epämääräisempiä.