Vain murto-osa venäläisistä kokee myötätuntoa ukrainalaisten kärsimyksiä kohtaan, kertoo Levada Centerin kyselytutkimus. Asiasta uutisoi Der Spiegel.
Levada Center on viimeinen Venäjällä toimiva itsenäinen mielipidetutkimuslaitos. Sen 76-vuotias johtaja Lev Gudkov kertoo, että vaikka venäläiset ovat eri mieltä sodan etenemisestä, ei sodan motiivia kyseenalaisteta.
– Verilöylyillä tai iskuilla Ukrainaan ei ole mitään vaikutusta. Venäläisillä ei juuri ole myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan. Tuskin kukaan täällä puhuu siitä, että Ukrainassa kuolee ihmisiä, Gudkov päivittelee.
Gudkovin mukaan vastaajista vain 10 prosenttia tuntee syyllisyyttä tai häpeää. Se on hänen mukaansa osoitus venäläisen yhteiskunnan moraalittomuudesta. Ihmiset eivät halua sotaa, mutta käyttäytyvät alistuvasti, passiivisesti eivätkä halua asettua poikkiteloin valtion kanssa.
Myös valtion propagandalla on vaikutusta asiaan. Gudkov kertoo, että sota on herättänyt venäläisissä vanhoja ajatusmalleja, jotka ovat olleet olemassa neuvostoajoista asti. Nyt he vaistonomaisesti samaistuvat valtion päämääriin ja ottavat käyttöön sen käyttämän retoriikan taistelusta natseja ja fasisteja vastaan.
– [Venäläiset] sulkevat pois kaiken myötätunnon ja empatian ukrainalaisia kohtaan. Nuo tunteet varataan vain kuolleille ja haavoittuneille venäläissotilaille, ”meidän miehille”, Gudkov selittää.
Gudkov itse kertoo olevansa yllättynyt, kuinka suuri kannatus sodalla on venäläisten keskuudessa. Kun Levada järjesti puhelingallupin pari päivää sodan alkamisen jälkeen, oli sen tulos järkyttävä: 68 prosenttia venäläisistä tuki sotaa.
– [Venäläisten] passiivisuus ja alistuvaisuus on pettymys, Gudkov manaa.
Myöhemmin sodan kannatus on noussut, ja se on ollut jatkuvasti yli 70 prosenttia. Viimeisimmässä, 22. joulukuuta järjestetyssä gallupissa sodan kannatus oli 71 prosenttia.
Gudkov kertoo, että useimmilla venäläisillä ei ole todenmukaista kuvaa sodasta ja Venäjän kärsimistä tappioista. Viimeisimmässä tutkimuksessa 53 prosenttia venäläisistä ajatteli, että erikoisoperaatio Ukrainassa etenee hyvin. Etenkin iäkkäämmät ihmiset saavat uutisensa valtion TV-kanavilta, jossa tappioista ei juuri puhuta.
Nuoret venäläiset ovat sen sijaan huomattavasti kriittisempiä. 18-24 -vuotiaista vastaajista 34 prosenttia vastusti sotaa, kun taas 59 prosenttia kannatti sitä. Nuorista myös 65 prosenttia kannatti hyökkäyksen lopettamista ja neuvotteluiden aloittamista. Vertailun vuoksi, yli 65-vuotiaista vastaajista sotaa kannatti 79 prosenttia vastaajista, kun taas vastustajien osuus oli 16 prosenttia.
Vaikka nuoret kannattavatkin sotaa vähemmän kuin iäkkäämmät venäläiset, ei heiltä kannata Gudkovin mukaan odottaa liikoja.
– Vaikka nuoret eivät haluaisikaan sotaa ja heillä olisi enemmän tietoa internetin ansiosta, he silti menevät alistuvaisesti virran mukana. Vain harva on valmis ottamaan minkäänlaista vastuuta, Gudkov päivittelee.
