”Sotilaallisen erikoisoperaationsa” yhä kiusallisemmaksi käyvästä kompuroinnista huolimatta Vladimir Putin pitää edelleen tiukasti kiinni kaikista sille vuonna 2022 asettamistaan tavoitteista – myös Ukrainan ”denatsifikaatiosta”. Tämän kantansa hän toisti puhuessaan vastikään Pietarin kansainvälisen talousfoorumin lähes olemattomaksi kutistuneelle arvovieraiden joukolle.
Putinin pakkomielle Ukrainan vapauttamisesta kuvitteellisista natseista osoittaa Atlantic Council ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtavan Peter Dickinsonin mukaan kiistattomasti, että pelkät alueluovutukset eivät avaisi tietä kestävään rauhaan.
– Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toisinaan suhtautunut rauhanprosessiin kuin geopoliittiseen kiinteistökauppaan, pitäisi jo olla selvää, että Putin ei sodi saadakseen lisää alueita Ukrainasta, vaan pyyhkiäkseen Ukrainan valtiona kokonaan kartalta, Dickinson sanoo.
Putinin yritys leimata ukrainalaiset natseiksi ei ole uusi ilmiö, vaan se juontaa juurensa Kremlin toisen maailmansodan aikaiseen propagandaan, jossa Neuvostoliittoa vastaan taistelleet ukrainalaiset leimattiin fasisteiksi.
Samaa narratiivia hoettiin venäläisille koko kylmän sodan ajan. Jokainen, joka kannatti Ukrainan itsenäisyyttä tai vastusti maan laajaa venäläistämistä, oli silloisen kommunistijohdon silmissä silkka natsi.
– Putin on herättänyt myytin ”natsi-Ukrainasta” uudelleen henkiin ja käyttää sitä näppäränä verukkeena eskaloituvalle ristiretkelleen Ukrainan itsenäisyyden tuhoamiseksi. Hallintonsa alkuvuosina Putin näyttää tulleen siihen johtopäätökseen, että Ukrainan valtaaminen takaisin on välttämätöntä Venäjän imperiumin taantumisen pysäyttämiseksi ja Neuvostoliiton nöyryyttävän romahduksen myötä menetetyn supervalta-aseman palauttamiseksi, Dickinson toteaa.
Putin ei ole osoittanut minkäänlaisia todellisia merkkejä siitä, että hän haluaisi rauhaa, vaikka jotkut läntiset poliitikot ja kommentaattorit haluavat sinisilmäisyydessään niin uskoa. Tästä todistavat Dickinsonin mukaan niin Kremlin läpinäkyvä viivytystaktiikka Yhdysvaltojen johtamissa neuvotteluissa kuin säännölliset väitteet, että Volodymyr Zelenskyi ei muka olisi Ukrainan laillinen presidentti.
Kaikkein räikeimmin tästä kuitenkin hänen mielestään muistuttaa juuri Putinin pakkomielteinen jankutus Ukrainan vapauttamisesta natseista.
– Jokainen, jolla on edes perustiedot venäläisten tavasta ajatella, voi vahvistaa, ettei yksikään Kremlin johtaja toivo voivansa solmia rauhaa vastustajan kanssa, jonka hän on ensin leimannut natsiksi. Tällaisen poikkeuksellisen voimakkaan ilmauksen toistaminen on päinvastoin selvä julistus pyhästä sodasta, joka on määritelmällisesti käytävä voittoon asti, Dickinson painottaa.
– Putinin takertuminen Ukrainan ”denatsifikaatioon” osoittaa hänen armottoman vastustuksensa Ukrainan valtiollista olemassaoloa kohtaan ja hänen vakaumuksensa, että Venäjän on saatava maa takaisin hallintaansa kyetäkseen palauttamaan oman suuruutensa. Niin kauan kuin häntä ei pakoteta luopumaan näistä imperialistisista pyrkimyksistään, kaikki puheet kompromissirauhasta ovat pelkkää harhaa, Dickinson toteaa.