Verkkouutiset

Ruskaa Helsingissä 4. lokakuuta 2021. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Syksystä ennustetaan tavanomaista lämpimämpää

Sademäärät ovat kolmen kuukauden jaksolla ennusteen perusteella ajankohdalle tyypillisiä.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut tuoreen ennusteen syys–marraskuun jaksolle. Suomeen ennustetaan 0,5–1 astetta keskimääräistä lämpimämpää kolmen kuukauden jaksoa.

ECMWF:n vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso syyskuusta marraskuuhun on käytännössä koko Euroopassa, myös Suomessa, ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi.

– Kuukausittain katsottuna laajemmin Pohjois-Euroopan alueella sää on jonkin verran ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi ainakin syys- ja lokakuussa, marraskuussa mahdollisesti lähellä keskimääräisiä lukemia. Tämä ei tarkoita, etteikö syksyn viileneminen etenisi, mutta ajankohtaan nähden lämmintä säätä saattaa esiintyä enemmän kuin ajankohtaan nähden viileää säätä, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Lämmön toteutumismuotoon eli päivittäissäähän kolmen kuukauden ennuste ei ota kantaa.

– Lämmin ennuste voisi tarkoittaa jotakin tiettyä lämmintä jaksoa, tasaisesti hieman keskimääräistä lämpimämpää säätä, jopa tavallista vähemmän viileneviä öitä. Suomen ilmasto on luonteeltaan vaihtelevaa säätä suosiva, joten vaikka kolmen kuukauden jakso on keskiarvoltaan ennusteen mukaan ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi, sen sisälle voi mahtua monenlaista säätä – niin sadetta kuin paistetta ja sekä viileitä että lämpimiä päiviä, Rinne muistuttaa.

Tilastojen mukaan terminen syksy alkaa pohjoisessa Lapissa keskimäärin elokuun loppupuoliskolla ja maan eteläosassa syyskuun loppupuoliskolla.

Sateinen vai kuiva syksy?

Syys–marraskuun ennuste näyttää Suomeen kolmen kuukauden jaksolle ajankohdalle tyypillisiä sademääriä.

– Syys–marraskuun sademäärä on ennusteessa ajankohdan keskiarvon mukainen. Ennusteen perusteella Länsi-Euroopan yllä korkeapainetoiminta olisi tavanomaista syksyä yleisempää ja matalapainetoiminta vähäisempää. Tämä saattaisi osin vaikuttaa tulevien kuukausien aikana Suomenkin säähän, Rinne sanoo.
Viime vuonna syys–marraskuun jakso oli maan keski- ja pohjoisosassa monin paikoin tavanomaista sateisempi, etelässä puolestaan laajalti tavanomaista kuivempi. Arkistokuva: Pirjo Räisänen, Pyhäjärvi

Ennuste voi toteutua monella eri tavalla

Vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla. Pitkiin ennusteisiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.

– Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño- ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi, Rinne huomauttaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS