Länsimaiden asetuotanto ei ole juurikaan kasvanut, vaikka Ukrainan sota ja Venäjän uhkaan vastaaminen edellyttävät jatkuvaa varustautumista. Viron Nato-suurlähettiläs Jüri Luik jakaa näkemyksen.
– Valitettavasti alhaiset puolustusmenot ovat yhä ongelma, useat maat eivät ole saavuttaneet edes kahden prosentin kynnystä, hän viittaa Postimees -lehden haastattelussa puolustusliitto Naton edellyttämään lukuun.
Asevalmistajat eivät hänen mukaansa myöskään pysty vastaamaan kysyntään. Tilauksia tulee, mutta uusia tehtaita ja tuotantolinjoja ei saada pystyyn riittävän nopeasti.
– Koneita olisi yhä, mutta insinöörejä ja it-väkeä ei löydy, koska he ovat kaikki menneet paremmin palkattuihin töihin. Aseiden tuotantoa ei voida yksinkertaisesti käynnistää siten, kuten sitä tehtiin tilauksesta toisen maailmansodan aikana. Yhdysvalloissa on jo asetehtaita, joissa työskennellään kolmessa vuorossa, Luik kertoo.
Venäjän uhka hänen mukaansa kuitenkin tiedostetaan lännessä, vaikka asetuotanto yhä jumittaakin.
– Suhtautuminen Venäjään on muuttumassa täysin. Ei vain siinä mielessä, että (Vladimir) Putin nähdään verenhimoisena diktaattorina. Jokainen ymmärtää sen. Mutta illuusiota ei ole enää olemassa siitä, että demokraattisesti ajatteleva johtaja tulee pian ja kaikki on jälleen hyvin, Luik sanoo.
– Jopa lännen huippujohtajien keskuudessa vallitsee yhteinen käsitys siitä, että Venäjällä ei ole sisäisiä resursseja demokratisoitua. Siksi on odotettavissa monimutkaista yhteenottoa, uutta kylmää sotaa, joka voi kestää hyvin kauan.
