Verkkouutiset

Snapchatin tekoälyyn pohjautuva virtuaalinen keskustelutoveri My AI älypuhelimen näytöllä. LEHTIKUVA / EEVA-MARIA BROTHERUS

Suuri enemmistö ei luota tekoälyn tuottamiin palveluihin

Verkossa suomalaiset luottavat eniten viranomaisten ja tunnettujen uutismedioiden tuottamiin sisältöihin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Digitaalisessa ympäristössä suomalaiset luottavat selvästi eniten viranomaisen tuottamaan sisältöön (88 prosenttia). Tunnettujen kotimaisten uutismedioiden (67 prosenttia) ja yritysten sisältöihin (61 prosenttia) paljon tai melko paljon kertoi luottavansa myös selkeä enemmistö vastaajista. Vain viidesosa (20 prosenttia) luottaa sisältöihin sosiaalisen median palveluissa.

Asia ilmenee tänään julkaistun Digiturvabarometrin tuloksista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Tuloksissa nousi esille myös luottamus vuoden 2023 aikana yleistyneisiin tekoälypalveluihin. Niiden tuottamaan sisältöön luottaa paljon tai melko paljon ainoastaan 15 prosenttia vastaajista. Korkein luottamus on nuorten 18–24-vuotiaiden (27 prosenttia) ja alhaisin 65–74-vuotiaiden (7 prosenttia) keskuudessa.

Henkilötietojen turvalliseen käsittelyyn tekoälypalveluissa luottaa ainoastaan 18 prosenttia vastaajista.

Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomata, että suurimmalla osalla väestöstä ei välttämättä ole vielä omakohtaista kokemusta palveluiden käytöstä. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun luottamusta tekoälypalveluihin tutkitaan Digiturvabarometrissa.

– Helppokäyttöiset ja maksuttomat tekoälypalvelut tulivat laajan yleisön saataville vasta viime vuoden lopussa. Kyse on siis edelleen uusista ja monille tuntemattomista palveluista. Luottamusta ja omaa digirohkeutta rakennetaan tiedolla ja kokemuksella, mitä monille ei yksinkertaisesti ole vielä ehtinyt kertymään, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku huomauttaa tiedotteessa.

Reilu neljännes (28 prosenttia) vastaajista kertoo saaneensa melko paljon tai paljon tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kun taas reilusti yli puolet (69 prosenttia) kokee, että tietoa on tullut melko vähän tai ei lainkaan. Eniten tietoa ovat saaneet 25–34-vuotiaat. Suurin osa (64 prosenttia) kertoo haluavansa oppia lisää tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kaikkein eniten (71 prosenttia) yli 65-vuotiaat.

– Olen ilahtunut tuloksista. Olemme selvästi digirohkeita ja suhtaudumme positiivisesti uusiin digipalveluihin. Samaan aikaan olemme terveen skeptisiä itsellemme vierasta digiä kohtaan. On fiksua suhtautua hieman epäluuloisesti palveluihin, joista ei vielä ole riittävästi tietoa. Sen ei kuitenkaan tarvitse estää uteliaisuutta niitä kohtaan, Rousku sanoo.

Mielenkiintoinen vertailuhavainto tutkimuksesta on, että innostus digiturvakoulutusta kohtaan on selvässä kasvussa. Jopa 70 prosenttia vastaajista haluaisi oppia lisää siitä, miten toimia, jos joutuu verkkorikoksen kohteeksi. Vastaavasti syksyn 2022 Digiturvabarometrissa vähän alle puolet (46 prosenttia) halusi kasvattaa osaamistaan asian osalta.

– Verkko- ja kyberrikollisuus sekä verkkovakoilu ovat viimeisen vuoden aikana merkittävästi lisääntyneet, mikä on näkynyt paitsi mediassa myös tämän tutkimuksen vastauksissa. Yksilötasolla tähän valitettavaan kehityskulkuun paras lääke on nimenomaan riittävästä digiturvakoulutuksesta huolehtiminen. Hienoa, että tähän tarpeeseen on herätty, Rousku sanoo.

Samoin 70 prosenttia vastaajista kertoo kaipaavansa lisäosaamista digipalvelun tai -laitteen häiriöiden ratkaisemiseen. Kolmas korkean kiinnostuksen kohde ovat digipalveluiden tai -laitteiden ajankohtaiset uhat, kuten digihuijaukset, joista oppiminen kiinnostaa noin kahta kolmasosaa (66 prosenttia) vastaajista.

– Kaiken kaikkiaan tulokset viestivät positiivisesta kehityksestä. Palvelut kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja tulevaisuudessa tekoälyn avulla todennäköisesti vielä nykyistäkin nopeammin. Pysytään siis uteliaina uutta kohtaan, mutta muistetaan myös huolehtia digiturvakoulutuksesta, Rousku summaa.

Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa elokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset suomalaiset. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)