Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan Venäjän tiedustelupalveluiden tiedonhankinnan päämenetelmä on edelleen diplomaattipeitettä hyödyntävä pitkäjänteinen henkilötiedustelu.
– Läntisen tiedusteluyhteistyön avulla henkilötiedustelun toimintaedellytyksiä on kuitenkin kyetty tehokkaasti heikentämään. Kyberympäristöstä Venäjän tiedustelupalvelut ovat pyrkineet hankkimaan tietoa erityisesti muiden valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta yrittämällä tunkeutua tietojärjestelmiin, joissa kohdevaltioiden päätöksiä valmistellaan.
Katsauksessa todetaan, että Venäjän tiedustelun väkivaltaisesta toiminnasta Euroopassa on selkeää näyttöä.
– Sen kohteina ovat olleet asevarastot, hallinnon vastustajat ja Venäjän pettureiksi nimeämät henkilöt. Vastaavien iskujen todennäköisyys Suomessa on vähäinen, Supo arvioi.
Nato-jäsenyys tekee Suomesta aiempaa kiinnostavamman kohteen
Supon mukaan erityisen mielenkiinnon kohteena on se, millaiseksi sotilaallisesti liittoutuneen Suomen politiikka muotoutuu.
– Venäjän arvio siitä millainen Naton jäsen Suomi on määrittää vaikuttamistoiminnan tavoitteita ja keinoja. Suomi esitetään vihamielisen liittokunnan jäsenenä, jonka sijainti Venäjän lähialueella konkretisoi maan hallinnon viestimää Naton laajentumisen uhkaa.
Toistaiseksi Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyysprosessiin ovat olleet maltillisia, eikä maahamme ole kohdistunut poikkeuksellista vaikuttamista päätöksenteon ja liittymisilmoitusta seuraavan ratifiointikierroksen aikana.
Supo arvioi myös, että Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu jatkuu aktiivisena sekä henkilötiedustelun keinoin että kybervakoiluyrityksinä.
– Tiedustelun kohteina ovat esimerkiksi huipputeknologia, arktinen alue ja poliittinen päätöksenteko. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole vaikuttanut merkittävästi Kiinan Suomeen kohdistuvaan tiedusteluun ja vaikuttamiseen.
Katsauksessa huomautetaan, että hankittaessa kiinalaista informaatioteknologiaa on riskiarviossa olennaista arvioida laitteella käsiteltävän tiedon luottamuksellisuuden vaatimuksia.
– Kiinalaisilla laitevalmistajilla on velvoite avustaa tarvittaessa maan tiedustelupalveluita, joiden tehtäviin kuuluu länsimaihin kohdistuva kybervakoilu.
Supo kertoo, että Venäjän ja Kiinan lisäksi monet muut autoritäärisesti johdetut valtiot harjoittavat Suomessa peiteltyä tiedustelua ja vaikuttamista. Toiminta kohdistuu pääosin näistä maista lähtöisin oleviin ihmisiin, jotka oleskelevat Suomessa.
Kriittiseen infrastruktuuri uhassa
Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä Venäjän hyökkäyssodan sekä Suomen Nato-jäsenyysprosessin myötä. Infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen ei silti ole lähitulevaisuudessa todennäköistä, Supo arvioi.
Kriittisen infrastruktuurin toimintaan vaikuttavat myös raaka-aineiden saatavuuden ja globaalien tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt. Venäjän hyökkäyssota häiritsee suoraan joidenkin raaka-aineiden ja jalostettujen materiaalien tuotantoketjuja.
– Suomessa keskeisin vaikutus on energian sekä jalostettujen materiaalien hintojen nousu, mutta tuotantoketjujen häiriöt voivat vaikuttaa sodan pitkittyessä myös kriittisen infrastruktuurin ylläpidettävyyteen.
Supo toteaa, että omistusten tai palveluntuottajana toimimisen kautta autoritaarisesta valtiosta tuleva organisaatio voi saada pääsyn ja vaikutusvaltaa suomalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin.
– Riskinä on, että autoritaarisen valtion viranomaiset hankkivat tätä kautta tietoa suomalaisen yhteiskunnan kriittisten palveluiden tai esimerkiksi viranomaisten toiminnasta. Kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin Venäjän kansalaisiin voi myös kohdistua Venäjän viranomaisten painostusta.
Katsauksen mukaan Suomesta ja suomalaistoimijoiden avulla hankitaan joukkotuhoaseiden valmistuksessa tarvittavia komponentteja, kuten kaksikäyttötuotteita, joita voidaan siviilikäytön lisäksi käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
– Vientirajoitusten kiertämisessä hyödynnetään yksittäisiä yrityksiä ja hankintaverkostoja, mutta myös tutkimusyhteistyötä. Venäjä tavoittelee vientirajoitusten piirissä olevia tuotteita ja komponentteja rajoitusten ohi. Sen on todennäköisesti mahdollista kiertää rajoituksia kolmansien maiden kautta. On kuitenkin epätodennäköistä, että Venäjä pystyisi kattavasti korvaamaan aiempaa teknologiatuontia lännestä.
Supon arvion mukaan Venäjä suuntaa tiedusteluaan todennäköisesti aiempaa enemmän kyberympäristöön.
– On myös todennäköistä, että Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa, koska maalla on tarve käynnistää korvaavaa huipputeknologian tuotantoa. On mahdollista, että Venäjä yrittää hankkia Natoa koskevaa tietoa Suomen kautta.
Niin ikään korkea teknologia ja siihen liittyvä osaaminen tulevat poliittisen päätöksenteon ohella erittäin todennäköisesti säilymään Kiinan tiedustelun keskeisinä kohteina.
Lisäksi Supo arvioi, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka pysyy kohonneena lähitulevaisuudessa.
– Länsimaiden asettamat teknologian vientirajoitukset tulevat lyhyellä aikavälillä vaikeuttamaan merkittävästi Venäjän teknologiasektorin ja teollisuuden toimintaa. Vientirajoitusten kiertämiseen tähtäävä toiminta jatkuu Suomessa erittäin todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä.
