Venäjä on ollut vuodesta 2022 lähtien maailman kovimpien pakotteiden kohteena – jopa rajummin sanktioitu kuin Iran ja Pohjois-Korea. Venäläisiin yhtiöihin ja yksityishenkilöihin kohdistuu ranskalaislehti l’Expressin mukaan yhteensä noin 25 000 pakotetointa, minkä pitäisi oikeastaan riittää minkä tahansa talouden tukahduttamiseen. Samaan aikaan valtio-omisteisella ydinvoimayhtiö Rosatomilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan.
Entisestään laajentunut ja sotilaallisemmin suuntautunut yhtiö hallinnoi nykyisin myös useita uusia Venäjän talouden sektoreita, joilta maan diktaattori Vladimir Putin edellyttää erityistä lojaalisuutta ja tehokkuutta, l’Express raportoi.
– Arvioimme, että Rosatom on nykyään vaikutusvaltaisempi kuin mitä se oli Neuvostoliiton aikoina, ympäristöjärjestö Bellonaa edustava Dmitri Gortšakov sanoo lehdelle antamassaan haastattelussa.
Konserni imuroi hänen mukaansa Venäjän teollisuutta rajattoman nälkäiseen tahtiin. Kun alayksiköitä oli 460 vuonna 2024, viime vuonna niiden määrä oli noussut 580:een ja henkilöstö 420 000:een. Sergei Kirijenko, yksi Rosatomin perustajista, palvelee Kremlin kansliapäällikkönä, mutta määrittelee yhä myös konsernin strategiaa.
Yhtiö ei Gortšakovin mukaan peittele järjestelmällistä osallisuuttaan Ukrainan vastaiseen sotaan aina malmien louhinnasta komposiittimateriaalien suunnitteluun. Viidesosa sen työntekijöistä työskentelee ilmeisesti sotateollisuuteen liittyvissä tehtävissä.
Rosatomin rooli Venäjän ydinaseiden kehittämisessä on ollut tiedossa jo pitkään, mutta nyt konserni on suunnannut katseensa tavanomaisiin aseisiin.
– On olemassa viitteitä siitä, että Rosatom käyttää kansainvälisiä verkostojaan pakotteiden kiertämiseen ja ostaakseen ulkomailta herkkiä elektroniikkakomponentteja Venäjän asevoimien käyttöön, Bellonan asiantuntijat toteavat.
Myös Ukrainan sähköverkkoon kohdistuneissa äärimmäisen massiivisissa iskuissa näkyy järjestön mielestä Rosatomin kädenjälki, sillä vain osaavimmat ydinvoima-alan insinöörit ovat kyenneet ohjaamaan iskut juuri sellaisiin sähköasemiin, joilla verkko on saatu hajotettua ja pakotettu ukrainalaiset voimalaitokset irrottautumaan siitä.
Arktisella alueella Rosatom ydinkäyttöisine jäänmurtajalaivastoineen vastaa Gortšakovin mukaan jo koko infrastruktuurin, satamien ja rautateiden sekä muiden strategisten voimavarojen hallinnasta, eikä loppua uusille tehtäville ole ainakaan toistaiseksi nähtävissä.
Vuosia jatkuneesta täysimittaisesta hyökkäyssodastaan huolimatta Venäjä toimittaa l’Expressin mukaan edelleen noin 40 prosenttia Euroopan tarvitsemasta rikastetusta uraanista Yhdysvaltojen osuuden jäädessä 24 prosenttiin.
Tätä riippuvuussuhdetta on vaikea katkaista, sillä vaikka venäläisen ydinpolttoaineen tuonti Eurooppaan on määrällisesti vähentynyt, sen arvo on noussut jopa 70 prosenttia sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
– Minua ei tee surulliseksi niinkään Rosatomin voima kuin EU:n toimettomuus. Pakotteista on keskusteltu jo viisi vuotta, mutta ydinvoiman suhteen ei ole kyetty tekemään juuri mitään konkreettista, Gortšakov toteaa.
Ukraina, Suomi ja Tšekki ovat hänen mukaansa menestyksellisesti todistaneet, että venäläisestä energiasta voi irtautua nopeasti. Kyse ei siis ole niinkään teknologiasta tai rahasta, vaan aidosta poliittisesta tahdosta.
– Niin kauan kuin Eurooppa jatkaa Rosatomin rahoittamista, se rahoittaa epäsuorasti välinettä, jonka avulla Putin voi pitää sotataloutensa käynnissä, hän painottaa.