Heinäkuussa järjestettävässä Vilnan huippukokouksessaan Nato todennäköisesti tarjoaa Ukrainalle aiempaa läheisempää suhdetta, mutta ei vielä puolustusliiton täysjäsenyyttä, arvioi nimekäs brittiläinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Ian Bond. Se olisi hänen mielestään virhe. Olisi parempi, että Nato antaisi Vilnassa turvatakuut kaikille Ukrainan hallinnassa oleville alueille.
– Monista jäsenmaista – myös Yhdysvalloista – turvatakuiden tarjoaminen maalle, joka on sodassa ydinasevallan kanssa, tuntuu liian riskialttiilta. Nato-johtajien pitäisi kuitenkin miettiä asiaa uudelleen. Ukrainan ottaminen Naton jäseneksi mahdollisimman nopeasti yhdessä muiden loukussa puolustusliiton ja Venäjän välissä olevien maiden kanssa olisi parempi keino alueen vakauttamiseksi kuin monet ehdotetuista vaihtoehdoista, ulkopolitiikan tutkimuksen johtajana Center for European Reform -ajatushautomossa toimiva Bond kirjoittaa artikkelissaan.
Vaikka Vladimir Putinin tavoittelema Ukrainan täydellinen alistaminen ei hänen mukaansa vaikuta enää realistiselta, hän pitää huonoina vaihtoehtoina myös joidenkin läntisten kommentaattorien väläyttämiä ajatuksia Ukrainan alueluovutuksista Venäjälle, maan puolueettomuusstatuksesta sekä EU:n tai jonkin valtioryhmittymän tarjoamista turvatakuista.
– Ukrainan Nato-jäsenyydellä olisi selviä etuja kaikkiin näihin vaihtoehtoihin verrattuna. Se ei palkitsisi Putinia aggressiostaan. Toisin kuin puolueettomuusvaihtoehto, se ei jättäisi Ukrainan turvallisuutta Venäjän hyvän tahdon varaan. Jakamalla Ukrainan puolustamisen ja Venäjän uusien hyökkäysten torjumisen taakan kaikkien Nato-liittolaisten kesken se tekisi kustannuksista siedettäviä kaikille sijaan, että Kiova joutuisi käyttämään suuren osan kansantuotteestaan puolustukseen, Bond toteaa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä suurlähettiläs Ian Bond on toiminut lähes kolme vuosikymmentä Britannian ulkoasiainhallinnossa muun muassa Moskovassa, Washingtonissa, Naton päämajassa ja Wienissä.
Jos Naton jäsenvaltioiden johtajat pitäisivät kiinni näkemyksestä, jonka mukaan Ukraina ei voi liittyä puolustusliiton jäseneksi niin kauan kuin sota jatkuu, se olisi Bondin mukaan omiaan yllyttämään Venäjää sodan pitkittämiseen vähintään jäätyneen konfliktin muodossa hamaan tulevaisuuteen saakka.
– Nato-jäsenyys ei sinänsä estäisi Venäjää jatkamasta hyökkäyksiään Ukrainaan. Nato voisi kuitenkin siirtää Ukrainaan muun muassa ilmapuolustusta ja logistista tukea ja kertoa Kremlille, että Venäjän joukkojen hyökkäys Ukrainan hallinnassa olevia alueita vastaan laukaisisi [jäsenmaiden kollektiivista puolustusta koskevan] artiklan 5, hän sanoo.
– Nato tekisi selväksi, että Putin ottaisi riskin liittokunnan tavanomaisin asein toteuttamasta vastaiskusta, jonka taustalla olisi sen ydinasepelote. Toistuvasta ydinaseisiin liittyvästä sapelinkalisteluistaan huolimatta Putin on osoittanut, että hän ei halua asettua suoraan länttä vastaan. Hän ei ole unohtanut, että Natolla on vahvat omat tavanomaiset asejärjestelmänsä ja ydinaseensa, hän toteaa.