Keski-Euroopan suosituimpiin kesäkohteisiin kuuluva Balatonjärvi Unkarissa kärsii pitkäaikaisen kuivuuden seurauksista jo ennen kesäsesongin huippua. Matala vedenpinta muuttaa Unkarin ”mereksikin” kutsutun maan suurimman järven ulkonäköä.
Balatonfenyvesin kylän lähellä vedestä on noussut jälleen hiekkamuodostelma, jota paikalliset kutsuvat nimellä ”Majomsziget” eli Apinasaari.
Poikkeuksellisesta ilmiöstä kertoo TA3-media, joka viittaa unkarilaiseen Sokszínű Vidékiin. Hiekkamuodostelma pysyy tavallisesti vedenpinnan alapuolella, mutta se ilmestyy näkyviin, kun Balaton menettää huomattavasti vettä. Järven lähellä asuville kyse ei ole vain erikoisesta luonnonilmiöstä, vaan näkyvästä merkistä siitä, että alueen kuivuus on muuttumassa vakavammaksi.
Balatonin vedenpinta on nyt noin 83 senttimetriä virallisella mitta-asteikolla. Unkarin valtakunnallinen vesihallinto pitää kesäkaudelle sopivampana noin 110–120 sentin tasoa. Luku ei tarkoita järven syvyyttä. Balaton on keskimäärin noin kolme metriä syvä, mutta koska se on matala järvi, vedenpinnan lasku näkyy rannoilla nopeasti.
Asiantuntijoiden mukaan nykyinen tilanne johtuu ennen kaikkea sateiden puutteesta. Viime aikojen sateetkaan eivät ole pystyneet parantamaan tilannetta merkittävästi. Kuivunut maaperä imee veden nopeasti, minkä vuoksi pienet purot ja sivu-uomat eivät kykene syöttämään Balatoniin riittävästi vettä.
Alueelta arvioidaan puuttuvan noin 100–150 millimetriä sadetta. Vajaus näkyy erityisesti järvialtaan eteläosassa, jossa järveen virtaavan veden määrä on vähentynyt tuntuvasti.
Matala vedenpinta ei ole vain maisemaan tai matkailuun liittyvä ongelma. Sokszínű Vidék huomauttaa, että Balaton on ollut samankaltaisessa tilanteessa aiemminkin. Vuonna 2011 järvenpinta laski niin alas, että etelärannan joillakin osuuksilla uimareiden piti kävellä kymmeniä metrejä pohjaa pitkin päästäkseen syvempään veteen.
Myös toinen järvi ongelmissa
Balaton on tärkeä paitsi matkailulle myös koko alueen taloudelle. Jos kuivuus jatkuu ja kesähelteet kiihdyttävät haihtumista, ongelmat voivat pahentua. Matala vesi vaikeuttaa virkistyskäyttöä, se vaikuttaa uimarantojen toimintaan ja joissakin paikoissa myös veneliikenteeseen.
Myös Unkarin kolmanneksi suurimman järven, Budapestin länsipuolella sijaitsevan Velencejärven, vedenpinta on laskenut huolestuttavasti. Euronewsin mukaan järven pinta oli kesäkuussa enää muutaman senttimetrin päässä vuoden 2022 ennätysalhaisesta tasosta. Syiksi on arvioitu pitkittynyttä kuivuutta, sateiden puutetta ja vuosikymmenten ongelmia vesitaloudessa. Matala vedenpinta uhkaa alueen matkailua, kalakantoja ja vesilintujen elinympäristöjä.
Huoli Balatonjärven tulevaisuudesta ei ole uusi. Balatonin tutkimusinstituutin limnologi Viktor Tóth varoitti jo vuonna 2022 paikallismedia Sonlinessa, että pahimmassa tapauksessa järvi voisi kuivua vuosisadan puoliväliin mennessä ja muuttua uimiseen kelpaamattomaksi noin vuoteen 2035 mennessä.
Tóth korosti, että kyse on äärimmäisestä skenaariosta. Hänen mukaansa järven kehitystä on vaikea arvioida, koska siihen vaikuttavat monet muuttujat, kuten sademäärä, lämpötila, haihtuminen ja se, miten ihminen puuttuu järven luonnolliseen vesitalouteen.
LUE MYÖS:
Suomalaisten suosima lomakohde Välimerellä autioitui