Yhdysvaltain päätös olla jakamatta tiedustelutietoa Ukrainan kanssa on vähemmän näkyvä, mutta vaikutuksiltaan välittömämpi takaisku Ukrainalle kuin asetuen keskeytys, sanoo arvostettu Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti.
Päätös herättää myös huolta siitä, mikä ylipäänsä on tulevaisuus läntisen liittouman keskinäisessä tiedon jakamisessa.
Ukraina on varautunut siihen, että sotatarvikkeita ei tule tasaisena virtana, joten se on kerännyt varastoja. Se voi jatkaa pari kuukautta taisteluita ja lisäksi eurooppalaisella aseistuksella voidaan korvata joitain puutteita.
Tiedustelutieto kattaa laajan kentän, sen avulla voidaan arvioida niin presidentti Vladimir Putinin todellisia päämääriä kuin puolustusteollisuuden tulevia tuotantomääriä. Kuitenkin hyödyllisintä tieto on ollut heti käytettävissä olevana etuna, kun esimerkiksi reaaliaikaista satelliitti- ja signaalidataa hyödyntämällä on voitu kohdentaa kaukoiskuja tai antaa ennakkovaroituksia tulossa olevista iskuista.
– Satelliittikuvaus, Global Hawk -valvontadroonit, Poseidon- ja Rivet Joint -tiedustelukoneet sekä lukuisat ihmis-, signaali- ja kybertiedustelualustat ja -resurssit antavat Yhdysvalloille – ja tähän asti ovat antaneet Ukrainalle – uskomattoman tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan taistelukentästä, Galeotti kirjoittaa The Spectator -lehden artikkelissa.
Ukrainalla on oma kattava tiedusteluverkostonsa, johon kuuluu Venäjän puolellakin operoiva turvallisuuspalvelu SBU, sotilastiedustelu GUR ja ulkomaantiedustelu SZRU. Näitäkään kyvykkyyksiä ei Galeottin mukaan pidä aliarvioida.
– Heidän syvä ymmärtämyksensä venäläisten toimintatavoista tarkoittaa, että he ovat usein voineet kertoa hyödyllistä tiedustelutietoa länsikumppaneille.
Ukraina ei kuitenkaan pysty omilla resursseillaan korvaamaan sitä yksityiskohtaista tietoa, mitä Yhdysvallat pystyy tuottamaan satelliittiverkostonsa sekä maassa ja ilmassa olevien järjestelmien avulla.
– Samoin myös sille on rajansa, mitä muut läntiset liittolaiset voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi, sanoo Galeotti, vaikka lisääkin, että eurooppalaisilla kuvantamis- ja viestintäsatelliiteilla voidaan jossain määrin paikata amerikkalaisten jättämää aukkoa.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz esitti Fox-kanavalla, että tuen keskeyttäminen voidaan pyörtää nopeastikin, mikäli presidentti Volodymyir Zelenskyin hallinto osoittaa selvää halukkuutta myöntyä presidentti Donald Trumpin toiveeseen tulitauosta ja neuvotteluiden jatkamisesta.
– Eli lyhyesti sanottuna tämä on toinen, suorasukainen, ruuvin kiristys, Galeotti sanoo.
Hän arvioi eilen brittiläisen Channel 4:n haastattelussa, että Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapa katsoa maailmaa on samankaltainen. Heille maailmassa on muutama iso peluri, jotka päättävät siirrot ja muiden maiden tehtävä on myöntyä päämiestensä johdolla. Trump Galeottin mukaan näkeekin Ukrainan ”vasallina”, jonka osana on nyt mukautua siihen, miten USA ja Venäjä ratkaisevat sodan.
Galeotti kirjoittaa Spectator-lehdessä, että toteutuipa USA:n tuen jatkaminen tai ei, tapahtuneella on ollut haitallinen vaikutus tiedusteluyhteistyölle ja amerikkalaisten tiedustelupalveluiden lähimmille kumppaneille, etenkin Five Eyes -maissa (USA, Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti). Vaikka USA:lla onkin saralla ylivoimaisesti suurin budjetti, monesti täsmällisin ja ajankohtaisin kuva tilanteesta saadaan kotimaisten ja ulkomaisten palveluiden yhteistyöllä. Five Eyes -tiedusteluyhteisöä on pidetty maailman vaikutusvaltaisimpana.
Nyt brittitiedustelua on kielletty amerikkalaisten toimesta myös jakamasta Ukrainalle eteen päin tietoa, joka ennen merkittiin koodilla ”Rel UKR”, eli Ukrainalle sallittu.
– Tämä luo painetta purkaa aiempi tiivis ja hyvin tuottoisa yhteistyö ja tarjota [Ukrainalle] täysin ”kotimaista” tiedustelutietoa tai vähintään sellaista, johon Yhdysvalloilla ei ole mitään osaa.
Galeotti toteaa, että luonnollisesti valtiot eivät koskaan luovuta toisilleen kaikkea tiedustelutietoa tai parhaita resurssejaan, mutta nykytilanne tarkoittaa, että rakennetaan entistä enemmän muureja.
– Vaikka keskeytys lopetettaisiin, Britannian ja Euroopan tiedustelupiireissä tulee olemaan ymmärrettävästi varovaisuutta yhteistyön täydessä aloittamisessa uudelleen sekä epävarmuutta siitä, voiko Yhdysvaltojen tiedon ja analyysien varaan laskea jatkossa, koska ne saatetaan vetää pois uudelleen.
Tilannetta pahentaa Galeottin mukaan puolustusministeri Pete Hegsethin ohjeistus, jonka mukaan Yhdysvaltain kyberkomento lopettaa kyberhyökkäysoperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen Venäjää vastaan ”luottamusta lisäävänä eleenä”.
Vaikka Yhdysvallat tekee edelleen puolustuksellisia kyberoperaatioita, brittiläisten kyberjoukkojen ja Yhdysvaltojen yhteistyö on ollut tiivistä, ja uusi käänne aiheuttaa, vaikkakin todennäköisesti liioiteltuja, pelkoja siitä, että Britannian kyberpuolustus saattaisi myös olla uhattuna, Galeotti arvioi.
Asiat on kuitenkin syytä pitää kontekstissaan.
– On ennenaikaista julistaa, että Five Eyes olisi kuollut, samoin kuin olisi kirjoittaa Natostakaan muistokirjoitusta. Henkilökohtaisella ja instituutioiden tasolla brittiläis-amerikkalainen tiedustelutiedon jakaminen jatkuu vahvana.
– Siitä huolimatta tapahtunut on ollut shokeeraava muistutus siitä, että Trumpin aikana monet aiemmin varmana pidetyt asiat Yhdysvaltojen luotettavuudesta liittolaisena joutuvat kyseenalaisiksi, professori toteaa.
