Hallituksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kestävään kasvuun. Kilpailukykyämme on parannettava, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa ja turvaamme toimivan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan.
Yksi keinoista tavoitteen saavuttamisessa on tuki vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistumiselle. Hallitusohjelman mukaan lakia työriitojen sovittelusta tullaan muuttamaan niin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan sovintoesityksellä.
Kuten muissakin hallituksen työmarkkinauudistuksissa, haemme Suomen malliin esimerkkiä muista Pohjoismaista. Vierailin äskettäin Tukholmassa tutustumassa paikalliseen järjestelmään.
Ruotsin pitkän aikavälin kilpailukyky perustuu vientivetoiseen palkkamalliin, johon osapuolet ovat olleet hyvin sitoutuneita. Ruotsissa kansallisen sovittelutoimiston Medlingsinstitutenin tehtävä on lain mukaan tukea toimivaa palkanmuodostusta. Vientilinjan noudattamista ei ole kirjoitettu suoraan lakiin, kuten Suomessa on tarkoitus tehdä. Ruotsissa se on kirjattu ministeriön sovittelijalle antamaan ohjeeseen.
Ruotsiin verrattuna julkinen keskustelu on Suomessa kärjistyneempi. Yksi oppi Ruotsista olikin erittäin hyvä keskusteluyhteys työnantajien ja työntekijäjärjestöjen kesken. Tätä luottamusta haluan osaltani rakentaa myös Suomessa.
Hallitusohjelman kirjauksen taustalla ei ole tyytymättömyys nykyistä tai edellisiä sovittelijoita kohtaan. He ovat jo nyt sovittelutoiminnassaan suojanneet viennin avausta, jota on haastettu eri suunnista. Sovittelija saa esityksestä lisää selkänojaa työlleen. Sen sijaan Suomessa on muutamia esimerkkejä siitä, että erityisesti sovittelulautakunnat tarvitsevat selkeämpää ohjeistusta vientivetoisen palkkamallin tukemiseksi. Esimerkiksi tästä käy edellinen kunta-alan sopimus.
Laki tulee ohjaamaan vain sovittelijaa ja sovittelulautakuntaa. Osapuolilla on jatkossakin täysi sopimusautonomia. Osapuolet voivat keskenään sopia viennin avauksesta poikkeavia palkkaratkaisuja, jos toimialan tilanne tai tuottavuuskehitys sitä edellyttää tai mahdollistaa.
Ratkaisulla tuetaan myös vientiteollisuutta, joka avaa sopimuskierrokset. Voi olla vaikea löytää avaajaa, jos perässä tulevat voivat ylittää avauksen tason sovitteluprosessin kautta.
Julkisesta sektorista ei saa tulla palkkajohtajaa. Julkiset menomme ovat jo nyt kestämättömällä tasolla, ja velkaantuminen on pahentunut. Tätä kehitystä hallitus haluaa suitsia. Yksi monista keinoista on ehkäistä kilpailukykyä vaarantavan palkankorostuskierteen syntyminen lainsäädännöllä.
Kuten muutkin hallituksen työmarkkinauudistukset, myös Suomen malli valmistellaan kolmikantaisesti. Jos järjestöiltä löytyy yhteinen näkemys, joka varmistaa viennin avausta tukevan palkkamallin, otamme sen lainsäädäntötien rinnalla ehdottomasti huomioon.
Kutsuinkin eri työmarkkinatoimijat keskustelemaan marraskuussa hallitusohjelman tavoitteesta ja keinoista sen saavuttamiseksi. Liittoja kuullaan myös laajasti ennen kuin varsinainen kolmikantainen lainvalmistelu alkaa keväällä 2024. Tarkoitus on löytää toimijoiden välillä keskusteluyhteys ja Suomelle sopimus.
