Seuraavan hallituksen kannattaa tavoitella yhteensä 13 miljardin euron julkisen talouden sopeutuksia, arvioi konsultti Jussi Pyykkönen tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA Analyysissä Keskiluokan lompakko – Näin 13 miljardin sopeutus tehdään.
Pyykkönen katsoo, että velkajarrun edellyttämän noin yhdeksän miljardin euron sopeutuksen lisäksi Suomi tarvitsee neljän miljardin euron liikkumavaran yllättäviä menotarpeita varten. Analyysin mukaan ongelman mittaluokka on niin suuri, ettei julkista taloutta saada kestävälle uralle ilman poliittisesti vaikeita päätöksiä, jotka ulottuvat eläkkeisiin, keskiluokan maksuihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Liikkumavaraa tarvitaan, koska odottamattomat menotarpeet ovat yllättäneet hallituksen toisensa perään. Velkapiikki ei ole loputtomiin auki. Suomella pitää olla kansallista liikkumavaraa, kun seuraava kriisi iskee, Pyykönen perustelee.
Pyykkösen mukaan päävastuun sopeutuksesta kantaa keskiluokka, koska heikoimmassa asemassa olevien tukia on jo leikattu laajasti ja hyvätuloisten osuus väestöstä on Suomessa vähäinen.
Analyysissä esitetään neljä vaihtoehtoista talouspoliittista linjaa, joiden kautta 13 miljardin euron sopeutustavoite voidaan saavuttaa. Sopeutuksessa voivat painottua leikkaukset, yksityistämiset, veronkorotukset tai rajut rakenteelliset uudistukset.
Kolmentoista miljardin sopeutus on mahdollista neljän vaihtoehtoisen talouspoliittisen linjan pohjalta. Sopeutuksessa voivat painottua yksityistämiset (”minimivaltio”), leikkaukset (”kamreeri”), veronkorotukset (”maksimivaltio”) tai rajut uudistukset (”reformisti”).
Vaikka vaihtoehdot ovat ideologisesti hyvinkin erilaisia, jokaisessa niistä on raportin mukaan toteutettava eläkesopeutus, lisättävä keskiluokan omavastuita ja kohennettava julkisen sektorin tuottavuutta. Näistä toimenpiteistä koostuu yhteensä 5 miljardin euron sopeutusvaikutus. Loput 8 miljardia vaihtelevat valitun talouspoliittisen linjan mukaan.
– Julkisen talouden suurimpiin menoeriin on pakko koskea, eikä aikaa ole hukattavaksi. Kehysriihessä on käynnistettävä eläkesopeutuksen valmistelu sekä julkisen sektorin tuottavuutta koskeva uudistustyö, Pyykkönen arvioi.
Pyykkönen nostaa esiin myös useita muita yksittäisiä keinoja, kuten eläkeiän noston, lukukausimaksut sekä koko kansan terveysvakuutuksen.
– Kestävä julkinen talous ei synny toiveella paremmasta kasvusta. Tarvitaan tositoimia, joiden vaikutus julkiseen talouteen on riittävän suuri, muuten sopeutukset osuvat lapsiin ja nuoriin, Pyykkönen sanoo.
Raportissa esitellään kahdeksan esimerkkiä toimista, joita tulevalla hallituskaudella saatetaan hyödyntää.
Eläkesopeutus
Nykyisten työeläkkeiden korotukset jäädyttämällä ja eläkkeiden verotusta kiristämällä voidaan saavuttaa 2 miljardin euron sopeutusvaikutus.
Eläkekarttumista luopuminen
Luopuminen työeläkkeen karttumisesta palkattomilta ajoilta vahvistaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä arviolta 1,3 miljardilla eurolla.
Eläkeiän nostaminen
Eläkeikä tulisi nostaa vuoteen 2030 mennessä 67 vuoteen ja tiukentaa elinajanodotteen vaikutusta eläkeikään.
Keskiluokan asiakasmaksut sote-palveluissa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottaminen on yksinkertainen ja nopea tapa sopeuttaa julkista taloutta.
Lukukausimaksut
Korkeakoulutuksen saaneet henkilöt hyötyvät koulutuksestaan eniten itse. He voisivat myös kantaa nykyistä suuremman osan koulutuksensa kustannuksista itse.
Liikennesektorin verot
Liikenteestä kerättäviä veroja ja maksuja pitää uudistaa verotuottojen turvaamiseksi.
Terveysvakuutus
Terveydenhuollosta saadaan säästöjä, jos suomalaiset pääsevät ajoissa hoitoon, hoitosuhteet ovat jatkuvia ja tuottajien kannustimet kunnossa.
Julkisen sektorin tuottavuus
Valtionrahoituksen ohjaavuutta tulisi lisätä velvoittamalla tuottavampien vaihtoehtojen arviointiin ja käyttöönottoon.