OECD-maiden välillä on merkittäviä eroja 16-65-vuotiaiden aikuisten lukutaidossa, numeraalisissa taidoissa sekä ongelmanratkaisukyvyssä, selviää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tässä kuussa julkaisemasta kasvun ja kilpailukyvyn perustat –raportista.
Suomi pärjää raportin vertailussa hyvin. Suomi, Japani ja Ruotsi suoriutuvat noin 10 prosenttia OECD:n keskiarvoa paremmin ja noin 25 prosenttia paremmin kuin heikoimmin suoriutuvat maat. Vertailussa oli mukana 29 OECD-maata sekä kaksi OECD:n ulkopuolista maata.
Raportissa hyödynnettiin muun muassa vuoden 2023 aikuisten taitoja koskevan kansainvälisen arviointiohjelman aineistoa.
Arviointiohjelma tuo esiin merkittäviä eroja aikuisten taitotasossa eri toimialojen välillä: osaaminen on korkeinta aineettomiin panostuksiin keskittyvillä aloilla, kuten ICT-, rahoitus- ja asiantuntijapalveluissa, kun taas se on yleensä matalampaa rakennus- ja majoitus- ja ravitsemusalalla.
Erot taitotasoissa vaikuttavat suoraan tuottavuuteen. Raportin mukaan taloudellinen vaikutus on merkittävä: jos keskimääräinen OECD-maa saavuttaisi kolmen kärkimaan taitotason, OECD:n keskimääräinen kokonaistuottavuus voisi kasvaa 17 prosenttia.
Suomen taloudellinen suorituskyky on viimeisen vuosikymmenen aikana jäänyt OECD:n keskiarvon jälkeen. Tuottavuuden kasvu on heikentynyt, mikä on kasvattanut eroa tuotoksessa työtuntia kohden. Raportin mukaan tuottavuuden hidastumisen korjaaminen edellyttää laajoja rakenteellisia uudistuksia. Samalla julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava.
Raportin mukaan Suomen verotehokkuutta voitaisiin parantaa laajentamalla välillisten verojen pohjaa – poistamalla esimerkiksi asteittain alennettuja arvonlisäverokantoja.
Lisäksi esimerkkinä mainitaan kiinteistöverotulot, jotka ovat Suomessa (1,4 prosenttia BKT:sta) OECD:n keskiarvoa (1,8 prosenttia vuonna 2022) alhaisemmat.
OECD mainitsee myös Suomen voivan hyötyä vahvistamalla T&K-verokannustimia, jotta ne olisivat paremmin kohdennettuja ja tehokkaita eri kokoisille yrityksille sekä täydentäisivät suoraa tukea.
Lisää kilpailua perätään julkisissa hankinnoissa infrastruktuuri-investointien kustannusten alentamiseksi.
Raporttia viestipalvelu X:ssä kommentoinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju hämmästelee raportin tuloksia: Suomella ei sen mukaan olisi puutetta osaajista tai suurta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.
– Ollaanko me vain tekevinämme töitä, Kangasharju hämmästelee.
Viime aikojen tilastojen perusteella suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat laskeneet. Raportin mittareiden perusteella Suomen aikuisväestön osaaminen on edelleen erinomaista.
– Tämän mukaan se ei ole edennyt ainakaan tuohon datan kohtaan mennessä kovin syvälle, Kangasharju arvioi.
Ekonomistin mukaan raportti yllättää myös yhteisöveroanalyysilla. Sen mukaan Suomi hyötyisi enemmän yhteisöveron laskusta kuin kohdennettujen investointikannusteiden lisäämisestä.