Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto muistuttaa viestipalvelu X:ssä, että 8–10 miljardin euron sopeutustarve on mittaluokaltaan niin suuri, että hyvinvointivaltioon tulee väistämättä muutoksia.
– Hyvinvointivaltio ei tule tästä lävitse muuttumattomana. Pohjoismainen hyvinvointimalli karkaa, Murto kirjoittaa X:ssä.
Hän muistuttaa, että seuraavien hallitusten pitäisi pahimmillaan moninkertaistaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset.
Valtiovarainministeriö ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat aiemmin arvioineet, että nykyisen hallituksen meno- ja tulotoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus on noin 4-5 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa 2025 julkaistussa talouskatsauksessa, että julkisen talouden velkasuhde nousee kuluvana vuonna jo lähes 92 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ministeriön mukaan valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 14,9 miljardia euroa vuosina 2027-2030.
Pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että hyvinvointivaltion puolustaminen vaatii niin sanotun työlinjan terävöittämistä.
– Tilanteen korjaaminen vaatii ”kylmää päätä ja lämmintä sydäntä” eli kovaa politiikkaa ja solidaarisuutta heikommassa asemassa olevia kanssaihmisiä kohtaan, hän kirjoittaa.
Kova politiikka tarkoittaa hyvinvointivaltion laihdutuskuuria: julkisia menoja on leikattava ja palveluja tehostettava.
– Kompromisseihin täytyy olla valmiutta, kunhan varotaan, ettei politiikka vie hyvinvointivaltiota teurastuspenkille. Keskeiset etuudet ja palvelut on turvattava, vaikka tasosta voidaan joutua tinkimään. Julkisen talouden tasapainottaminen voi edetä, jos suhdanne kehittyy edes kohtuullisesti. Suossa rämpiminen jatkuu, jos Donald Trumpin sotapolitiikka johtaa stagflaatioon, Korkman arvioi kolumnissaan.
Stagflaatiolla viitataan taloustilanteeseen, jossa hitaaseen talouskasvuun yhdistyy korkea inflaatio.