Suomi pääsee pian Naton ydinasevarjon alle, kun Turkin parlamentti ratifioi viimeisenä Naton jäsenmaana Suomen Nato-jäsenyyden.
Nyt Turkin presidentin on vielä hyväksyttävä Suomen Nato-jäsenyyden sinetöivä laki, minkä jälkeen ratifiointiasiakirja lähetetään Washingtoniin, jossa se talletetaan Yhdysvaltain ulkoministeriön holviin.
Nato-jäsenyyden myötä ydinasepelotteesta tulee osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arkipäivää. Ulkopoliittinen instituutti ja Tampereen yliopisto ovat käynnistäneet tutkimushankkeen, jossa arvioidaan Naton ydinasepelotetta ja sen vaikutuksia Suomelle.
– Venäjän hyökkäyssota on nostanut ydinasekysymykset maailmanpolitiikan keskiöön. Koko kansainvälinen ydinasejärjestys on perustavanlaatuisessa muutoksessa, ja vuosikymmenien aikana rakennettu ydinasevalvonta-arkkitehtuuri horjuu, kertoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu tiedotteessa.
Suomi ei ole tehnyt varaumia
Julkisuudessa on keskusteltu välillä kiihkeästikin Nato-jäsenyyteen liittyvästä ydinasepelotteesta ja mahdollisista tukikohdista.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) on korostanut, että Suomi hakee Nato-jäseneksi ilman ennakkoehtoja. Suomi menee täysimääräisesti Naton jäseneksi, ja ydinaseisiin liittyvät kysymykset ratkaistaan vasta puolustusliiton jäsenyyden myötä. Suomi ei ole tehnyt varaumia eikä rajoitteita ole asetettu.
– Mitä tulee ydinaseiden fyysiseen sijoittamiseen, on täysin epätodennäköistä, että niitä edes tarjottaisiin varsinkaan Venäjän rajanaapureille. Se ei ole millään tavalla realistista tai todennäköistä, Häkkänen sanoi Verkkouutisille viime lokakuussa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi helmi-maaliskuun vaihteessa eduskunnan Nato-keskustelussa, ettei Suomi ole hamuamassa ydinaseita eikä niitä kukaan Suomelle tyrkytä.
Hänen mukaansa Suomi pyrkii vahvistamaan Natoon liittymisellä omaa turvallisuuttaan, eikä ”muita haikailuja ole”. Naton mahdollista läsnäoloa ja sen vaihtoehtoja Suomessa tullaan selvittämään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustaja Kai Mykkänen sanoi samassa kesustelussa pitävänsä Suomen etujen mukaisena, jos tänne perustettaisiin Naton osaamiskeskus, tukikohta tai johtoporras.
Hänen mielestään kyseessä voisi olla esimerkiksi arktiseen sodankäyntiin tai Itämeren merelliseen sodankäyntiin liittyvä keskus. Tällä tavalla mahdollisimman moni Nato-maan upseeri saisi henkilökohtaista kokemusta Suomessa työskentelystä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistutti eilen torstaina Ylen suuressa vaalikeskustelussa, että Nato-jäsenyyteen kuuluu oleellisena osana ydinasepelote.
– Näen sen niin, että se tuo, pelotteen myötä, rauhan. Se on se, mikä on se pidäke Venäjälle. Ennen kaikkea että meillä on vahva suoja, vahva turva. Sen tähden on aivan loogista, että kun olemme kaikessa Naton harjoitustoiminnassa mukana, niin harjoitellaan myös niitä tilanteita, joissa tätä Naton kovinta pelotetta harjoitellaan käyttämään. Myös se, että on harjoiteltu, on osa sitä pelotetta, Orpo sanoi.
Yhteinen puolustussuunnittelu
Ydinaseet ovat Naton pelote- ja puolustuskykyjen keskeinen elementti tavanomaisten- ja ohjuspuolustusjoukkojen ohella. Puolustusliiton ydinasekapasiteetin tarkoituksena on säilyttää rauha, ehkäistä pakottamista ja estää aggressiota.
Prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen korostaa, että yhteinen puolustussuunnittelu on yksi Nato-jäsenyyden keskeisistä elementeistä.
Käytännössä kyse on Nato-maiden keskinäisestä ”taakanjaosta” suorituskykyineen. Kukin Nato-maa kantaa niin sanotusti kortensa kekoon sovitulla tavalla.
Jos Suomi hyväksytään Natoon ennen Ruotsia, tällä ei välttämättä olisi isoja vaikutuksia Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun.
– Se (eritahtisuus) vaikeuttaa sitä sillä tavalla, että se todennäköisesti hidastaa sitä. Mutta mikään ei estä kysymästä Ruotsilta epävirallisesti, mitkä ovat panoksenne tähän asiaan, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen sanoi hiljattain Verkkouutisille.
