Suomi on Martin Paasin mukaan sössinyt korkeakoulutuksensa – ”Pieni maa ei pärjää”

Kansanedustaja toteaa, että Suomi ei pärjää kilpailussa matalan tuottavuuden tuotannolla.
Aalto-yliopistosta syntynyt yritys kehitti uuden biopohjaisen tekstiilikuidun. Kuva laboratoriosta 2022. LEHTIKUVA / HANDOUT / PHOTINO SCIENCE PENTTI PÄLLIJEFF
Aalto-yliopistosta syntynyt yritys kehitti uuden biopohjaisen tekstiilikuidun. Kuva laboratoriosta 2022. LEHTIKUVA / HANDOUT / PHOTINO SCIENCE PENTTI PÄLLIJEFF

Kansanedustaja ja talousasiantuntija Martin Paasi (kok.) ottaa kantaa koulutuksen tasoon Suomessa.

Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessa on tehty virhe, kun panostukset korkeakoulutukseen lopetettiin. Korkeakoulutettujen nuorten osuus on Suomessa pudonnut jo alle OECD-maiden keskitason.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Malirannan mukaan Suomessa ei ole ymmärretty, mikä merkitys korkea­koulutetuilla osaajilla on tuottavuuden parantamiseen ja sen myötä talouden kasvuun. Esimerkiksi teknologian alalla olisi suuren tuottavuuden työpaikkoja.

Paasi sanoo X:ssä olevansa samaa mieltä Malirannan kanssa.

– Suomessa on paitsi tuhottu peruskoulutuksen taso, myös soveltuvin osin sössitty korkeakoulutuksen laatu ja tarjonta, Paasi kommentoi.

– Tämä on täysin anteeksiantamatonta. Pieni maa ei pärjää maailmantalouden kilpailussa matalan tuottavuuden tuotannolla, Paasi jatkaa.

Neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa HS:lle, että Suomessa on perinteisesti pelätty ”ylikouluttamista”. Esimerkiksi vanhan opistoasteen koulutuksen siirtäminen ammattikorkeakouluihin vuosituhannen vaihteessa teki näistä tutkinnoista korkeakoulututkintoja, mikä osaltaan ruokki harhaa, että Suomi on satsannut valtavasti koulutustasoon.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tämän jälleen koulutuspaikkoja korkeakouluissa vähennettiin vuosi vuodelta, vaikka ikäluokat kasvoivat. Suomessa alettiin sen sijaan panostaa ammatilliseen koulutukseen, mikä Malirannan mukaan tyypillisesti on vasta kehittymässä olevien maiden ratkaisu.

Työn tuottavuuden heikko kehitys olisi Malirannan mukaan kuitenkin vielä käännettävissä, jos aloituspaikkoja korkeakouluissa lisättäisiin. Etenkin niitä pitäisi lisätä pääkaupunkiseudulle, jossa ihmisetkin ovat.

Kireä verotus heikentää työn kannustimia ja jarruttaa talouskasvua, keskusjärjestö arvioi.
Pankkikonserni vähentää työntekijöidensä määrää.
Mallin tavoitteena on lisätä valinnanvapautta ja vastata työelämän uusiin tarpeisiin.
Mainos