Latvia on maan puolustusvoimien pääesikunnan päällikön, kenraalimajuri Georgs Kerlinsin mukaan ehdottoman sitoutunut nostamaan puolustusmenonsa Naton edellyttämälle viiden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Taso on hänen mukaansa juuri oikea tavoitteeksi määriteltyjen suorituskykyjen saavuttamiseksi.
– Kun puhutaan sisäisistä painopistealueista, kyse on ennen kaikkea mekanisoidun jalkaväkiprikaatin vahvistaminen uudella aseistuksella sekä ohjus- ja ilmapuolustusjärjestelmät, Kerlins sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa. Erityisen tärkeitä ovat jalkaväen taisteluajoneuvot ja pitkän kantaman tykistö.
Seuraavalla sijalla ovat hänen mukaansa uusiin teknologioihin perustuvat asejärjestelmät, kuten droonit, niiden torjunta, kehittyneet miinat ja meritorjuntaohjukset.
– Puhutaan uskomattomista summista maani taloudellisessa mittakaavassa. Panostuksen on oltava miljardiluokkaa vuosittain, mikä on paljon, hän toteaa.
Tällä hetkellä Latvian puolustusmenojen bkt-osuus on hänen mukaansa noin 3,6 prosenttia. Se ylittää nykyisen tavoitetason, koska hallitus on myöntänyt ylimääräisen rahoituksen keskipitkän kantaman ilmapuolustuksen tehostamiseen.
Samaan aikaan Latvia on päättänyt yhdessä Viron ja Liettuan kanssa linnoittaa itärajansa.
– Kyse ei ole perinteisestä, kaivantoihin tai vastaaviin perustuvasta puolustuslinjasta. Tietty vyöhyke itärajalla muokataan estealueeksi. Rakennamme lisää fyysisiä esteitä, asetamme miinoja ja valmistelemme epäsuoraa tulitukea parantaaksemme kykyämme suojata rajaa, hän toteaa.
Investointi on Kerlinsin mukaan viesti latvialaisten vankkumattomasta puolustustahdosta, mutta herättää epäilemättä kriittistä kansalaiskeskustelua.
– Rahoitusta on jouduttu siirtämään muilta tärkeiltä sektoreita. Olemme kuitenkin erittäin vastuullisia näiden varojen käytössä. Teemme kaikkemme integroidaksemme uudet suorituskyvyt operatiiviseen käyttöön mahdollisimman nopeassa tahdissa, hän painottaa.
Pohjoismailla, Baltian mailla, Puolalla, Saksalla ja Britannialla on Kerlinsin mukaan tärkeä rooli Latvian puolustuksessa niin Naton puitteissa, Britannian johtamassa Jef-yhteistyössä kuin kahdenvälisestikin.
– Meidän olisi hyvä tehdä yhä enemmän alueellista yhteistyötä ensisijaisesti lähimpien naapuriemme kanssa, mutta myös mennä siitä eteenpäin. Yhteiset puolustustarvikehankinnat olisivat tärkeä askel, vaikka teollisten intressien aiheuttamia herkkyyksiä ei voi kiistää, hän sanoo.
Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon kenraalimajuri Kerlins tervehtii varauksettomalla ilolla.
– Liittymisenne oli Vladimir Putinille läimäys vasten kasvoja. Se osoitti hänelle, että hän ei voi loputtomasti kiristää naapureitaan ja saavuttaa tavoitteitaan. On upeaa, että olette nyt mukana. Tiedämme, että Suomi on pysynyt kaiken aikaa sotilaallisesti vahvana toisin kuin eräät muut maat, jotka ajoivat puolustuskykynsä alas toisenlaista kehitystä haikaillen, hän toteaa.
– Meillä on paljon opittavaa Suomelta. Te olette olleet yksi esikuvista, kun olemme kehittäneet omaa kokonaisturvallisuuden malliamme. Lisäksi teidän tykistönne lukeutuu Euroopan vahvimpiin – olette sen säilyttäneet ja sitä uudistaneet. Näen siinä huiman potentiaalin.
