Suomi lähettää hävittäjiä Mustallemerelle, Romaniaan ja Bulgariaan

Valvontatehtäville lähetettävät ovat Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa.
Ilmavoimat lensi ylilennon neljällä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä tasavallan presidentin ja Puolustusvoimain komentajan seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2023., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ilmavoimat lensi ylilennon neljällä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä tasavallan presidentin ja Puolustusvoimain komentajan seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2023., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomi osallistuu Naton valvontaan Itämerellä, Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä.

Merivoimien osalta kyseessä on pysyvän miinantorjuntaosaston toiminta Itämerellä. Suomi lähettää tehtäviin yhden merivoimien aluksen ja puolustustehtäviin korkeintaan kahdeksan hävittäjän lento-osaston.

Asiasta kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ministeriön tiedotteessa.

Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana. Tässä vaiheessa Suomi ei ole osallistumassa Naton maavoimajoukkojen ”forward presence” -toimintaan. Keskeinen syy sille, ettei näihin osallistuta, on se, että Suomen maavoimat koostuvat pääasiassa reserviläisistä. Meri- ja ilmapuolustuksen tehtäville lähetettävät koostuvat suunnitelman mukaan kokonaan Puolustusvoimien kantahenkilökunnasta.

Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan huhtikuun alun ja toukokuun lopun väliselle ajalle.

Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi kesäkuun alun ja heinäkuun lopun välille.

Ilmapuolustusosaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä. Toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluvat ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.

 

 

Nato on Andreas Urbanskin mukaan varautunut huonosti epäsymmetriseen sodankäyntiin.
Tutkija esittää Euroopalle Yhdysvalloista riippumatonta ydinasepelotetta, joka perustuisi Ranskan ja Ison-Britannian tiiviiseen yhteistyöhön.
Mainos