Suomesta lähetetään hätäapua Etelä-Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Ukrainaan lähetetään vedenpuhdistustarvikkeita ja muonapakkauksia. Lisäksi valmistaudutaan lähettämään lisäapua Ukrainan viranomaisten päivittyvien pyyntöjen perusteella.
Tiistaina 6. kesäkuuta räjäytetyn Kahovkan padon inhimilliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat merkittäviä. Suomi on toimittanut maaliskuusta 2022 alkaen Ukrainaan siviilipuolen materiaaliapua. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista.
– Kahovkan padon räjäytys aiheuttaa laajamittaista tuhoa siviiliväestölle ja ympäristölle. Tilanne on hyvin vakava ja avuntarve suuri. Tulvavesi hidastaa evakuointeja alueella ja heikentää esimerkiksi puhtaan juomaveden saatavuutta. Lähetettävällä hätäavulla pyritään turvaamaan väestön perustarpeita tuhoalueella, toteaa sisäministeri Krista Mikkonen tiedotteessa.
Padon tuhoamisen ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti hyvin pitkäkestoisia. Veden merkittävä vetäytyminen kestää useita päiviä Euroopan komission hätäavun koordinaatiokeskus ERCC:n aiemmin laatimien simulaatioiden perusteella.
Suomi on toimittanut Ukrainaan tähän mennessä 238 rekkalastillista materiaaliapua. Aiemmin Suomi on lähettänyt Ukrainaan muun muassa hätämajoitusta, lääkkeitä, terveydenhuollon tarvikkeita, pelastustoimen kalustoa, pelastushenkilöstölle tarkoitettuja suojattuja majoituskontteja, linja-autoja ja energiasektorin laitteita.
Rekkalastien määrä sisältää ulkoministeriön ja sisäministeriön yhteisen hankkeen puitteissa Ukrainaan toimitetut moduuliasunnot kotinsa menettäneille ihmisille sekä suojatut ja liikuteltavat majoituskontit Ukrainan pelastustoimelle.
Sisäministeriön pelastusosasto koordinoi Suomen valtion siviiliapua Ukrainaan pelastuspalvelumekanismin kautta.