– Suomen joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn on hyvin todennäköistä, toteaa valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson Verkkouutisille.
Arvio perustuu EU-komission maanantaina julkaistun syysennusteen lukuihin. Komissio ennustaa Suomen julkisen talouden alijäämäksi kuluvalle vuodelle 4,5 prosenttia ja ensi vuodelle 4,0 prosenttia.
Alijäämämenettely voi käynnistyä joko alijäämä- tai velkakriteerien perusteella. Nyt Suomi rikkoo kolmen prosentin julkisen talouden alijäämäkriteeriä.
Henrikssonin mukaan on todennäköistä, että EU-komissio päätyy ensi viikon tiistaina julkaistavassa raportissa siihen tulokseen, että Suomi ei täytä alijäämäkriteeriä, ja komissio ilmaisee aikomuksensa käynnistää liiallisen alijäämän menettely (EDP, excessive deficit procedure). Tämä tarkoittaa sitä, että tammikuun Ecofin-neuvosto tekisi päätöksen Suomen joutumisesta menettelyyn 20. tammikuuta.
Mikäli asia etenee näin, komissio julkaisisi vielä ennen joulua ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja suositukset, joissa on korjaava nettomenopolku ja korjausvuosi, jolloin julkisen talouden alijäämä pitää saada takaisin alle 3 prosentin suhteessa bkt:hen.
– Poikkeuslausekkeen huomioon ottavat puolustusmenot ovat kasvaneet vain yhden prosenttiyksikön vuodesta 2021, joten puolustusmenojen kasvu ei selitä viitearvon ylitystä. Toisin sanoen alijäämä jää puolustusmenojen kasvun vähentämisen jälkeenkin yli 3 prosentin, eikä tilanne ole korjaantumassa ensi vuoden aikana, Henriksson muistuttaa.
Komission ensi vuodelle ennustamasta 4,0 prosentin alijäämästä puolustusmenojen kasvu selittää vain 0,9 prosenttiyksikköä.
Mitä konkreettisia vaikutuksia alijäämämenettelystä seuraa Suomelle?
– Kyse on menettelystä, jolla EU pyrkii saamaan Suomen korjaamaan liiallisen alijäämän. Niin sanottuihin tuloksellisiin toimiin ryhtymiseksi tulee kolmen kuukauden määräaika, ja Suomi joutuu raportoimaan komissiolle. Komissio laskee joulukuussa Suomelle uuden korjaavan nettomenopolun eli tekee uuden velkakestävyysanalyysin ja arvioi siinä tarvittavaa sopeutustarvetta, Henriksson kertoo.
Seuraako tästä Suomelle konkreettisia sanktioita?
– Ei. Tilanne on mahdollista korjata ensin. Sanktiot tulisivat kyseeseen vasta huomattavasti myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomi ei kehotuksista huolimatta ole ryhtynyt korjaaviin toimiin.
Millainen kolaus tämä on Suomelle imago- ja mainehaitan näkökulmasta?
– Alijäämämenettelyssä on mukana useita EU-maita. Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn on sinänsä varsin odotettua luvut huomioon ottaen. Jos menettelyssä ollessa ei noudateta korjaavaa nettomenopolkua, niin se tulkittaisiin negatiiviseksi signaaliksi, mutta nyt ei olla vielä siinä pisteessä, Henriksson arvioi.
EDP-menettelyssä on tällä hetkellä kahdeksan EU-maata: Belgia, Ranska, Italia, Malta, Puola, Slovakia, Romania ja Unkari. Valtaosassa maista menettely on aloitettu vuonna 2024. Romania on ollut menettelyssä jo vuodesta 2020 alkaen.
Henrikssonin mukaan millekään EDP-menettelyssä nyt olevalle maalle ei ole toistaiseksi asetettu konkreettisia sanktiota.
– Jos maa ei ole kehotuksista huolimatta ryhtynyt tuloksellisiin toimiin, on mahdollista myös pysäyttää EU:n rakennerahastojen maksatus seuraavan kalenterivuoden alusta. Komissio päättää tästä yhdessä EU-parlamentin kanssa. Romanian kohdalla olisi periaatteessa mahdollista kohta edetä siihen vaiheeseen.
