Suomalaisorganisaatioiden tekoälyhaasteet eivät johdu teknologiasta vaan vanhentuneista työtavoista ja osaamispulasta, paljastaa SD Worxin tuore tutkimus.
Suomi on tutkimuksen mukaan muuta Eurooppaa jäljessä niin tekoälyinvestoinneissa kuin niistä saaduissa hyödyissä, sillä ohjelmistot on hankittu, mutta työprosesseja ei ole uudistettu. Valtaosalta suomalaisyrityksistä puuttuvat vielä selkeät pelisäännöt tekoälyn tehokkaaseen käyttöön.
Huomattava osa työnantajista sanoo, etteivät nykyiset työprosessit sovi yhteen tekoälyn vaatimusten kanssa. Kaikkiaan 43 prosenttia niistä työnantajista, jotka eivät vielä saa tekoälystä konkreettisia hyötyjä, myöntää, että työskentelytavat ovat jääneet jälkeen. Tämä on selvästi enemmän kuin Euroopassa keskimäärin (36 prosenttia).
SD Worxin teettämä laaja tutkimus osoittaa myös, että Suomi laahaa jäljessä tekoälyyn liittyvissä investoinneissa. Lisäksi vain neljä kymmenestä suomalaisesta työnantajasta on teettänyt eettiset linjaukset tekoälyn käytölle.
Tiedot selviävät HR- ja palkkaratkaisuja tarjoavan SD Worxin tuoreesta, kansainvälisestä kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi lähes 6 000 työnantajaa ja 16 500 työntekijää eri puolilla Eurooppaa.
Tekoälyinvestoinnit valuvat hukkaan ilman työskentelytapojen remonttia
Vanhentuneiden prosessien lisäksi toinen merkittävä haaste tekoälyn käytössä Suomessa on osaamispula.
Kaikkiaan 35 prosenttia suomalaisista yrityksistä ilmoittaa, ettei yhtiöstä löydy tarvittavaa asiantuntemusta tekotyökalujen tehokkaaseen käyttöön. Luku ylittää Euroopan keskiarvon (32 prosenttia). Toisaalta 40 prosenttia suomalaisista työnantajista panostaa nyt työntekijöiden tekoälykoulutukseen.
– Nämä luvut kertovat rakenteellisista ongelmista. Tekoälystä ei Suomessa saada tehoja irti, koska prosesseja ei ole uudistettu eikä osaaminen vielä riitä, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila toteaa tiedotteessa.
– Tekoälyn tuottavuushyödyt eivät synny pelkästään siitä, että työkalu otetaan käyttöön. Se vaatii työn rakenteiden uudistamista. Suomessa moni organisaatio on jäänyt välitilaan: laitteet ja ohjelmistot on hankittu, mutta työskentelytavat ovat ennallaan. Silloin investoinnit valuvat hukkaan.
Suurin osa suomalaisista yrityksistä jättänyt tekoälysäännöt laatimatta
Tutkimuksen mukaan suomalaisilla työnantajilla on heikko valmius vastata tekoälyyn liittyvään EU-sääntelyyn.
Vain 41 prosenttia suomalaisista organisaatioista on tehnyt linjaukset tekoälyn eettisestä ja vastuullisesta käytöstä henkilöstöhallinnossa. Koko Euroopassa vastaava luku on 47 prosenttia.
– Eettisten linjausten puuttuminen on iso asia. Organisaatioiden pitäisi pystyä osoittamaan, miten ne hallitsevat järjestelmiään. Miltei kuusi kymmenestä suomalaisesta työnantajasta on tilanteessa, jossa tämä pohjatyö on tekemättä, Uotila sanoo.
Suomi häviää Euroopalle liian varovaisten tekoälyinvestointien takia
Suomalaiset työnantajat investoivat tekoälyyn HR-toiminnoissa huomattavasti laiskemmin kuin muualla Euroopassa. Meillä 45 prosenttia organisaatioista investoi tekoälyyn aktiivisesti, kun Euroopan keskiarvo on 51 prosenttia.
Myös tulokset laahaavat perässä: Suomessa vain 30 prosenttia työnantajista kokee saavansa investoinneistaan konkreettista hyötyä, kun Euroopassa vastaava luku on 40 prosenttia.
Esimerkiksi Norjassa tekoälyyn investoi jo 68 prosenttia työnantajista, ja Irlannissa ja Britanniassa 59 prosenttia. Suomi on selvästi kärkikolmikkoa jäljessä.
– Nämä luvut ovat huolestuttavia kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Tekoälyn hyödyntämisvauhti määrittää pitkälti, miten työn tuottavuus kasvaa ja kuinka yrityksemme pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaiset yritykset häviävät kansainvälisessä kilpailussa, jos täällä ei pystytä uudistamaan työtapoja samaa tahtia kuin kilpailijamaissa, Uotila painottaa.
Lähes puolet suomalaisista työnantajista korvaa jo ihmisten työtunteja tekoälyllä
Vaikka investoinnit Suomessa ovat verkkaisia, tekoäly muuttaa jo suomalaista työelämää. Suomalaisista työnantajista 40 prosenttia kertoo, että tekoäly on vähentänyt tiettyjen roolien tai tehtävien tarvetta.
Lähes puolet työnantajista (49 prosenttia) odottaa, että työt sujuvat jo lähivuosina pienemmällä henkilöstöllä tekoälyn ansiosta. Koko Euroopassa vain 45 prosenttia työnantajista ajattelee näin.
SD Worxin tutkimusinstituutti kartoitti eurooppalaisten yritysten tekoälyvalmiutta 27.1.–15.2.2026 kaikkiaan 16 maassa. Tutkimusta varten haastateltiin 5 936 henkilöstöhallinnon päättäjää ja 16 500 työntekijää. Tulokset edustavat kattavasti kunkin maan työmarkkinoita.