Euroopan julkiset palvelut ovat siirtymässä kohti tekoälyagentteja samaan aikaan, kun maanosa on lähes täysin riippuvainen Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetyistä teknologioista.
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves varoittaa Professio Groupin tiedotteessa, että ilman omia tekoälykyvykkyyksiä Eurooppa voi menettää määräysvallan yhteiskuntansa keskeisiin digitaalisiin palveluihin.
Ilves esitti arvionsa Profession GovTech 2026 -tapahtumassa Helsingissä. Hänen mukaansa agenttinen tekoäly voi mullistaa julkiset palvelut, mutta samalla teknologiariippuvuudesta muodostuu Euroopalle aito turvallisuusriski.
– Jos Eurooppa ei investoi voimakkaasti tekoälyyn, joudumme käyttämään joko yhdysvaltalaisia tai kiinalaisia järjestelmiä. Silloin emme itse hallitse niiden varaan rakennettujen palvelujen jatkuvuutta, Ilves sanoi.
Tekoälystä osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria
Agenttinen tekoäly voi Toomas HendrikIlveksen mukaan muuttaa kansalaisen ja hallinnon välisen suhteen perusteellisesti. Nykyisin ihmisen täytyy itse tunnistaa oikea viranomainen, löytää palvelu ja sovittaa yhteen useita eri prosesseja. Tulevaisuudessa tekoälyagentit voisivat hoitaa kokonaisia palveluketjuja kansalaisen puolesta.
Esimerkiksi myrskyn vahingoittaman kodin omistajan ei tarvitsisi ottaa erikseen yhteyttä vakuutusyhtiöön, viranomaisiin, sähköyhtiöön ja muihin palveluntarjoajiin. Agentit voisivat käynnistää tarvittavat toimenpiteet yhden yhteydenoton perusteella.
– Julkisten palvelujen pitäisi rakentua ihmisten elämäntilanteiden ympärille sen sijaan, että ihmiset pakotetaan kulkemaan hallinnollisten sokkeloiden läpi, Ilves totesi.
Hän painotti, ettei tavoitteena ole korvata ihmisiä. Tekoälyn pitäisi vapauttaa julkisen sektorin henkilöstöä rutiineista tehtäviin, joissa tarvitaan harkintaa, empatiaa ja strategista ajattelua.
Riippuvuus voi muuttua poliittiseksi painostuskeinoksi
Suurin haaste ei Toomas HendrikIlveksen mukaan ole teknologinen vaan geopoliittinen. Hän muistutti, että tekoälymallit, datakeskukset ja keskeiset digitaaliset palvelut ovat keskittyneet muutamille suurvalloille ja yrityksille.
Tämä tarkoittaa, että teknologiasta voi tulla poliittisen painostuksen väline. Jos julkishallinnon keskeiset palvelut rakennetaan ulkomaisten järjestelmien varaan, niiden toiminta voi pahimmillaan riippua toisen valtion päätöksistä.
– Digitaalisen määräysvallan puuttuminen muodostuu Euroopalle aidoksi turvallisuuskysymykseksi, Ilves sanoi.
Hänen mukaansa Euroopassa on tehtävä poliittinen päätös omiin tekoälykyvykkyyksiin, laskentakapasiteettiin ja turvalliseen infrastruktuuriin investoimisesta. Muuten maanosa uhkaa jäädä pysyvästi Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologisen vallan alle.
– Tekoälyä hallitseva suurvalta voi tulevaisuudessa hallita myös muita. En usko, että Eurooppa haluaa päätyä Yhdysvaltojen tai Kiinan vasalliksi.