Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen generatiivisen tekoälyn käytössä, käy ilmi teknologiayhtiö Microsoftin uudesta AI Diffusion -raportista.
Raportin mukaan 29,5 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä käyttää generatiivisen tekoälyn työkaluja. Osuus on kasvanut, mutta hitaammin kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Norjassa tekoälyä käyttää jo lähes puolet työikäisistä.
Microsoftin useita kertoja vuodessa julkaisema AI Diffusion -raportti tarkastelee generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa yli sadassa maassa. Uusin raportti perustuu tammi–maaliskuun 2026 dataan.
Raportin mukaan generatiivisen tekoälyn käyttö jatkoi nopeaa kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maailman työikäisestä väestöstä 17,8 prosenttia käyttää jo generatiivisen tekoälyn työkaluja.
Norja on kärjessä tekoälyn käytössä
Pohjoismaiden välillä erot ovat silti merkittäviä. Norja on säilyttänyt asemansa alueen tekoälykärkenä. Maassa 48,6 prosenttia työikäisestä väestöstä hyödyntää tekoälytyökaluja. Norjan edellä globaalissa vertailussa ovat vain Yhdistyneet arabiemiraatit 70,1 prosentin ja Singapore 63,4 prosentin käyttöasteella.
Ruotsissa käyttöaste on 36,1 prosenttia ja Tanskassa 31,2 prosenttia. Suomi jää 29,5 prosentillaan muiden Pohjoismaiden taakse. Suomessa käyttöaste on noussut vertailukaudesta 2,2 prosenttiyksikköä, kun teollisuusmaiden keskimääräinen kasvu oli 2,8 prosenttiyksikköä.
Aasian maiden nopea kasvu näkyy myös Pohjoismaiden sijoituksissa. Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat kaikki pudonneet globaalissa tekoälyvertailussa yhden sijan.
Suomessa toimivan alueyhtiö Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vidgrén sanoo, että Norjan ja Aasian maiden kehitys osoittaa määrätietoisten panostusten vaikutuksen.
– Tekoäly ei ole itseisarvo, vaan väline rakentaa parempaa yhteiskuntaa – sujuvampaa arkea suomalaisille, tehokkaampia palveluita julkiselle sektorille ja uutta kasvua suomalaisille yrityksille. Norjan ja Aasian maiden esimerkit osoittavat, että määrätietoisella panostuksella tekoälyosaamiseen, -infrastruktuuriin ja vastuulliseen käyttöönottoon tuloksia syntyy nopeastikin, Vidgrén toteaa tiedotteessa.
Vidgrénin mukaan Suomella on edellytyksiä nousta tekoälyn hyödyntämisen kärkimaihin.
– Suomella on kaikki edellytykset nousta tekoälyn hyödyntämisen kärkimaihin. Meillä on vahva digitaalinen infrastruktuuri, korkea osaamistaso ja edistykselliset digitaaliset palvelut. Nyt on tärkeää varmistaa, että hyödyt päätyvät täysimittaisesti niin kansalaisille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle.
Kuilu maiden välillä kasvaa
Raportin mukaan teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välinen kuilu tekoälyn käytössä on kasvanut. Teollisuusmaissa käyttöaste nousi 2,8 prosenttiyksikköä 27,5 prosenttiin. Kehittyvissä maissa käyttöaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä ja oli 15,4 prosenttia.
Ero maiden välillä on kasvanut 12,1 prosenttiyksikköön. Microsoftin mukaan kuilua selittää osin se, että kehittyvissä maissa suurelta osalta ihmisistä puuttuvat edelleen tekoälyn hyödyntämisen perusedellytykset. Yli kymmenellä prosentilla ei ole käytössään sähköä, noin kolmanneksella ei ole pääsyä internetiin ja noin puolella väestöstä ei ole riittäviä digitaalisia taitoja.
Raportti nostaa esiin Aasian tekoälyn käytön uutena kasvun ajurina. Viidestätoista nopeimmin kasvavasta maasta kaksitoista sijaitsee Aasiassa. Vuoden 2025 alkupuoliskoon verrattuna tekoälyn käyttö on kasvanut voimakkaimmin Etelä-Koreassa, Thaimaassa ja Japanissa.
Kasvua on tukenut tekoälymallien parantunut kyky toimia paikallisilla kielillä. Tämä on madaltanut kynnystä käyttää tekoälyä esimerkiksi viestinnässä, tiedonhaussa, oppimisessa ja sisällöntuotannossa myös muilla kuin englanninkielisillä alueilla.
Toinen raportin nostama kehityssuunta liittyy ohjelmistokehitykseen. Tekoälyavusteinen ohjelmistokehitys kiihtyi alkuvuonna 2026. Raportin mukaan Githubissa koodin push-lataukset kasvoivat vuodentakaisesta 78 prosenttia. Tekoälyagentteihin liittyvien pull request -pyyntöjen kautta tehtyjen tekoälyavusteisten koodimuutosten määrä on kasvanut 28-kertaiseksi.
Microsoftin AI Diffusion -tutkimus perustuu yli sadasta maasta kerättyyn yli miljardin Windows-laitteen telemetriatietoon. Sen avulla Microsoftin tekoälylaboratorio arvioi, kuinka suuri osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä on käyttänyt generatiivisen tekoälyn työkalua tarkastelujakson aikana. Luku perustuu anonymisoituun dataan, jota on mukautettu muun muassa laitteiden markkinaosuuksien, internetin levinneisyyden ja maiden väkilukujen perusteella.