Suurten suomalaisyritysten muuttuneet hybridityökäytännöt ovat tuoneet toimistopäivien määrän jälleen keskusteluun.
Kiinteistöalan konsultointiyhtiön JLL:n tuore tutkimus nostaa esiin toisen kysymyksen: kuinka hyvin toimistotilat tukevat työtä, jota sinne on tarkoitus tulla tekemään?
Suomessa lähes puolet toimistojen pinta-alasta on työpistealueita, mutta vain 30 prosenttia vastaajista kokee toimiston tukevan keskittymistä.
JLL:n hiljattain valmistuneeseenkyselytutkimukseen vastasi tuhat suomalaista toimistotyöntekijää ja johtajaa. Tulokset osoittavat, että toimistojen vahvuudet liittyvät yhteistyöhön, mutta keskittymistä vaativan työn olosuhteissa on parannettavaa.
JLL työympäristöpalveluiden johtajan Sofia Jakasin mukaan yritysten pitäisi tarkastella läsnäolovaatimusten rinnalla sitä, mitä toimistolle tullaan tekemään ja kuinka työn sujuvuus saadaan varmistettua.
– Keskustelu pysähtyy helposti siihen, pitäisikö toimistolla olla kaksi, kolme vai neljä päivää viikossa. Olennaisempaa on, mitä ihmiset tekevät yhdessä ja missä ympäristössä työ sujuu parhaiten. Läsnäololle pitää olla ymmärrettävä tarkoitus, ja toimiston on tarjottava edellytykset hyvään työpäivään, Jakas sanoo tiedotteessa.
Toimistojen neliöt eivät vastaa työn tarpeita
Tutkimuksen mukaan työpistealueet muodostavat Suomessa 46 prosenttia toimistojen pinta-alasta. Samalla kuitenkin vain 30 prosenttia vastaajista kokee toimiston tukevan keskittymistä.
Kollegoiden tapaaminen on tärkein syy valita toimisto muiden työskentelypaikkojen sijaan. Toimistolla työskentelyn arvo liittyy myös yhteisöllisyyteen, yhdessä ideointiin ja hiljaisen tiedon siirtymiseen.
– Monelle suomalaiselle koti tarjoaa hyvät olosuhteet keskittymistä vaativaan työhön. Toimistolle tullaan tapaamaan kollegoita ja tekemään asioita yhdessä. Jos keskustelut ja videopalaverit käydään samassa avotilassa, jossa muiden pitäisi keskittyä, eri työtehtävien tarpeet törmäävät, Sofia Jakas toteaa.
Hänen mukaansa toimistoja kannattaa kehittää monipuolisemmiksi. Kasvokkain tehtävä yhteistyö tarvitsee tarkoituksenmukaisia tiloja, ja niiden rinnalle on järkevää rakentaa rauhallisia työhuoneita, pieniä neuvottelutiloja sekä puheluihin ja videopalavereihin sopivia tiloja.
Jakasin kokemuksen mukaan toimiva työyhteisö syntyy kuitenkin edelleen parhaiten, kun ihmiset kohtaavat toisensa kasvotusten, ei vain ruudun välityksellä.
– Maailmalla puhutaan prime time officesta. Suomeksi sitä voisi kutsua yhdessä tekemisen toimistoksi: toimistolle tullaan tekemään niitä asioita, joissa muiden ihmisten läsnäolosta syntyy lisäarvoa. Hyvän toimiston pitää kuitenkin tarjota myös mahdollisuus uppoutua keskittymistä vaativaan tehtävään ilman häiriöitä.
Toimistojen viihtyisyys ja palvelut voivat parantaa työpäivän kokemusta, mutta Jakas nostaa etusijalle tilojen toimivuuden.
– Barista voi olla kiva lisä, mutta paraskaan kahvi ei pelasta huonosti toimivaa toimistoa.
Hybridityö tarvitsee yhteisen suunnan
Tutkimuksen mukaan Suomessa työskennellään toimistolla keskimäärin 2,5 päivänä viikossa. Se vastaa kansainvälisen vertailuaineiston vastaajien toivomaa toimistopäivien määrää. Keskiarvo ei kuitenkaan määritä yksittäiselle organisaatiolle sopivaa mallia.
Jakasin mukaan yritysten on rakennettava hybridityölle yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt sekä seurattava, miten ne toimivat arjessa. Henkilöstön osallistuminen ja johdon sitoutuminen ovat keskeisiä onnistumiselle.
– Hybridityö on tullut jäädäkseen, eikä työelämän asettumista johonkin lopulliseen malliin ei kannata odottaa. Yritysten on tehtävä päätöksiä nyt, kuunneltava kokemuksia ja kehitettävä sekä työn tekemisen tapoja että tiloja niiden perusteella, Jakas sanoo.
JLL valtakunnalliseen Tulevaisuuden työelämä – Jatkuvan muutoksen keskellä -kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista toimistotyöntekijää ja johtajaa. Bilendi keräsi aineiston touko–heinäkuussa 2026.