Työn verojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina Suomessa hieman kasvanut, kun taas kulutus- ja haittaverojen suhde bruttokansantuotteeseen on pienentynyt. Työn ja kulutuksen verojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyi pitkään vakaana, mutta nyt Suomessa on siis siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamisen suuntaan.
Myös yritys-, pääomatulo- ja omaisuusverojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut.
Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) päivitetystä Verojen kirja -julkaisusta.
Valtiovarainministeriö pitää työn ja yritystoiminnan tuloverotusta talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta. OECD on suositellut Suomelle työn verotuksen keventämistä ja kulutusverotuksen kiristämistä.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen veropoliittinen linja ei ole tuomassa merkittävää muutosta työn ja kulutuksen verojen osuuteen.
– Työn verotuksen kevennykset hallitusohjelmassa ovat vaatimattomia: 405 miljoonan euron veronkevennys ja solidaarisuusveron alarajan nosto eivät merkittävästi kevennä yli 30 miljardin euron suuruista ansiotuloveropottia. Kokonaisuutena kulutus- ja haittaverotus ei myöskään juuri muutu, sillä hallitus kohdistaa veroihin sekä kiristyksiä että kevennyksiä, EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa työn verotusta pidetään talouskasvun kannalta kulutusverotusta haitallisempana.
– Talouskasvua tavoittelevan hallituksen kannattaisi siirtää verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin sekä keventää työn verotusta tuntuvasti.
EVA:n Verojen kirjan data perustuu Tilastokeskuksen ja verohallinnon tietoihin.