Vuonna 2021 Suomessa oli arviolta jopa yli 7 000 yritystä, jotka harjoittivat elinkeinotoimintaa, mutta eivät kuuluneet arvonlisävero-, työnantaja- tai ennakkoperintärekisteriin. Määrä vastaa noin 1–2 prosenttia suomalaisyritysten määrästä.
Suuri osa viranomaisrekisterien ulkopuolella toimivista yrityksistä harjoittaa harmaata taloutta, minkä vuoksi valtio menettää vuosittain 90–120 miljoonaa euroa verotuloja, sanoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
– Rekisterien ulkopuolella toimivien yritysten lukumäärä ei ole kansainvälisesti vertailtuna suuren suuri, mutta arvioidemme mukaan ilmiöllä on varsin merkittävä vaikutus julkiseen talouteen. Käteismaksujen kieltäminen joillakin toimialoilla sekä arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentaminen antaisivat Verohallinnolle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmaan, Marttinen sanoo.
Harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti rekistereiden ulkopuolella olevia yrityksiä verotarkastusaineistojen perusteella. Selvityksessä perehdyttiin ensimmäistä kertaa siihen, millaisia ovat viranomaisrekistereihin kuulumattomat yritykset, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa.
Kolmanneksella epävirallisista yrityksistä salattua käteiskauppaa
Epävirallinen, rekistereiden ulkopuolinen yritystoiminta voi olla esimerkiksi käytettyjen autojen kauppaa, jossa kauppias myy autoja käteisellä säännöllisesti useille eri asiakkaille. Koska kauppias ei ilmoita tuloja Verohallinnolle, verot liiketoiminnasta jäävät maksamatta.
Epävirallista yritystoimintaa voivat olla myös esimerkiksi remonttityöt, joita tehdään pimeästi ilman kuittia.
– Rekistereiden ulkopuolelle jäävillä yrityksillä on liiketoimintaa erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla: rakennus-, ravintola-, hius- ja kauneudenhoitoalalla sekä kaupan alalla. Nämä ovat perinteisiä harmaan talouden toimialoja, joilla on paljon muitakin harmaan talouden ongelmia, kuten pimeää palkanmaksua, Marttinen kertoo.
Verotarkastettujen yritysten analyysissä havaittiin, että noin kolmanneksella epävirallisista yrityksistä oli salattua käteiskauppaa. Rekistereiden ulkopuolisten yritysten rahaliikenne toimi myös tilisiirtojen ja korttimaksujen kautta, eikä tuloja siltikään ilmoitettu Verohallinnolle.
Osa yrityksistä haluaa vaikuttaa passiivisilta pöytälaatikkofirmoilta
Kaikki viranomaisrekisterien ulkopuolella olevat yritykset eivät harjoita harmaata taloutta. Jos liiketoiminta on pientä, yrityksen ei tarvitse kuulua alv-rekisteriin. Osa rekisterien ulkopuolella olevista yrityksistä on niin sanottuja pöytälaatikkofirmoja, joilla ei ole liiketoimintaa.
– Paljon on kuitenkin yrityksiä, jotka yrittävät vaikuttaa pöytälaatikkofirmoilta, vaikka harjoittavatkin aktiivista liiketoimintaa. Lisäksi on yksityishenkilöitä, joiden elinkeinonharjoittaminen on säännöllistä, suunnitelmallista ja heillä on useita asiakkaita, mutta ei yritystä tai y-tunnusta.
#linkeinotoimintaa harjoittaneista toimijoista 15 prosentilla ei selvityksen mukaan ollut y-tunnusta ennen verotarkastusta.
Moni vastuuhenkilöistä on ulosotossa
Selvityksen mukaan rekisterien ulkopuolella toimivissa yrityksissä on vastuuasemissa usein henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin laiminlyöneet maksuvelvoitteensa.
Selvityksen mukaan peräti 58 prosenttia epävirallisten yritysten vastuuhenkilöistä oli ulosotossa ja 16 prosenttia liiketoimintakiellossa.
– Vastuuhenkilöiden tai yritysten aikaisemmat vakavat velvoitteiden laiminlyönnit ovat osalla olla myös esteenä Verohallinnon rekistereihin merkitsemiseen, Marttinen sanoo.
Käteinen lisää harmaan talouden riskiä
Verohallinto käyttää valvonnassaan paljon tietoja, joita se saa esimerkiksi pankeilta ja maksunvälittäjiltä. Tällaisten erilaisten sivullistietojen hyödyntäminen on Marttisen mukaan tehokas keino puuttua rekistereiden ulkopuoliseen elinkeinotoimintaan.
– Käteismaksujen kielto joillakin toimialoilla, kuten käytettyjen autojen kaupassa, auttaisi epävirallisen yritystoiminnan havaitsemisessa, sillä pankkitilien kautta kulkevista maksutapahtumista jää aina jälki, Marttinen huomauttaa.
Samasta syystä hän kehottaa kuluttajia suosimaan kortilla maksamista ja varmistamaan, että ostoksesta saa kuitin, jossa on alv-erittely ja tieto ostetuista tuotteista tai palveluista.
Myös arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentamisella voisi puuttua nykyistä paremmin rekistereiden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Tällä hetkellä yritys ilmoittaa Verohallinnolle arvonlisäverollisen toimintansa yhteissummina, mutta sen ei tarvitse eritellä, mistä tiedot koostuvat.
Selvityksen tekijät ehdottavat myös, että tieto yrityksen vastuuhenkilön liiketoimintakiellosta tai esimerkiksi ulosotossa todetusta varattomuudesta näkyisi yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:ssä.