Ukrainasta paenneet voivat saada majoituspalveluita kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on jätetty yli 21 000 tilapäisen suojelun hakemusta, suurin osa hakijoista on ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin.
Kunta voi nyt tehdä vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että kunta tarjoaa tilapäistä suojelua saaville vastaanottolain mukaisia majoituspalveluita.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun teemme näin laajasti ja ketterästi yhteistyötä kuntien kanssa vastaanotossa. On hienoa, että myös monet kunnat, joilla ei ole esimerkiksi kokemusta vastaanottokeskuksista, ovat lähteneet auttamaan Ukrainasta paenneita, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtajan sijainen, apulaispäällikkö Elina Immonen.
Maahanmuuttoviraston mukaan kuntien ottaminen tiiviimmin mukaan vastaanottopalveluiden järjestämiseen on tarpeellista, koska Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen takia paenneiden määrän ennakoidaan edelleen kasvavan Suomessa.
Kunnissa on jo nyt runsaasti tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia yksityismajoituksessa tai kuntien osoittamassa majoituksessa. Lisäksi Suomessa on ukrainalaisia, jotka eivät ole vielä hakeneet tilapäistä suojelua, koska Ukrainan kansalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti 90 vuorokauden ajan.
– Haluamme mahdollistaa sen, että Ukrainasta paenneet voivat asua niillä paikkakunnilla, joissa heillä on läheisiä, töitä tai muita siteitä, kertoo erityisasiantuntija Mari Helenius.
Uusi malli ei vaikuta siihen, milloin henkilö saa kotikunnan. Kotikuntalakiin ei ole tehty muutoksia.
Vastaanottokeskus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut
Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.
Kunta voi järjestää majoitusta osoittamissaan kalustetuissa asunnoissa. Kiinteä korvaus (asiakas/vuorokausi) kattaa kaikki asumisen kustannukset. Asiakkaalta ei voi periä muuta maksua asumisesta. Maahanmuuttovirasto voi korvata kunnalle myös tulkkauksesta aiheutuneita kuluja.
Ukrainasta paenneet saavat terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti vastaanottokeskuksesta ja Maahanmuuttoviraston kilpailuttamilta palveluntarjoajilta. Vastaanottokeskus järjestää heille myös välttämättömät sosiaalipalvelut ja esimerkiksi vastaanottorahan.
Kunnat ovat kuitenkin jo vuosia tuottaneet vastaanottokeskuksen asiakkaille joitakin terveyspalveluita, kuten neuvolapalveluita ja suun terveydenhoitoa. Näiden palveluiden kustannukset korvataan jatkossakin kunnille ilman erillistä sopimusta.
Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan korvaa kunnille varhaiskasvatukseen, opetukseen tai työllisyyspalveluihin liittyviä kustannuksia.
Maahanmuuttovirasto voi maksaa korvauksia siitä lähtien, kun tilapäinen suojelu otettiin käyttöön, eli 4.3.2022 alkaen.
Tällä hetkellä toiminnassa on 56 vastaanottokeskusta ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä seitsemän alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta, alaikäisyksiköiden määrä on pysynyt samana.