Ilma-, maa- ja merivoimien lisääntyneen toiminnan kerrotaan näkyvän Kaakkois-Suomen alueella. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa, Puolustusvoimat tiedottaa.
Ukraina käynnisti aikaisempaa laajemmat operaatiot Suomenlahden itäosassa olevia venäläisiä kohteita vastaan 22.–23. maaliskuuta. Lennokkihyökkäykset ja venäläisten torjuntatoimet ovat jatkuneet siitä lähtien, ja tuorein operaatio oli käynnissä viime yönä.
Puolustusvoimat on ollut droonien harhautumisen varalta tehostetussa valmiudessa.
Sunnuntaina 29. maaliskuuta lennokkeja harhautui ensimmäistä kertaa Suomen ilmatilaan. Kello 8.13 Suomen aluevesirajaa lähestyi Kotkan kaakkoispuolella hitaita drooneiksi oletettuja kohteita. Ilmavoimien hävittäjät sekä Merivoimien valmiusalus olivat paikalla valvomassa ja vartioimassa ilmatilaa.
Ilmavoimat tunnisti ensimmäisen Suomen ilmatilaan tulleen droonin näköhavainnoin ja seurasi sitä näköetäisyydellä. Torjuntamahdollisuutta arvioitiin suhteessa sivullisille aiheutuvaan riskiin.
Drooni törmäsi maahan Kouvolan pohjoispuolella. Poliisi eristi alueen. Kouvolan pohjoispuolelle pudonneessa droonissa oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähtämätön taistelukärki, minkä vuoksi drooni tehtiin turvalliseksi räjäyttämällä se hallitusti sunnuntai-iltana.
Puolustusvoimat seurasi myös toista Kouvolan itäpuolelle pudonnutta droonia ilmavalvontatutkilla.
– Käynnissä oleva voimakas ja droonien kanssa samalla alueella sekä korkeudella ilmenevä lintujen muuttoliike vaikeuttaa tarkkaa hitaiden droonien seurantaa. Tästä droonista ei saatu näköhavaintoa. Drooni putosi Kouvolan itäpuolella alueelle, jossa tutkaseuranta katosi, Puolustusvoimat kertoo.
Poliisi tiedotti sunnuntaina, että drooni on pudonnut Luumäen alueelle. Putoamispaikan ympäristöstä on löytynyt maahan levinneitä droonin osia, ja osien etsinnät ovat jatkuneet viranomaisten yhteistyönä.
Hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan
Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla.
Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, tehostetaan valmiutta käskemällä päivystyshävittäjä lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle.
Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä.
Puolustusvoimat tehosti ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien valvonta- ja ilmatorjuntakyvyillä varustettuja aluksia sekä Maavoimien helikoptereita.
Puolustusvoimilla olisi ollut valmius torjua Kouvolan pudonnut drooni, mutta mahdollisten sivullisten vahinkojen välttämiseksi tulta ei käytetty. Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu harkintaan, jossa arvioidaan aiheuttaako tilanne välittömän ja vakavan valtakunnan turvallisuutta vaarantavan uhkan.
Tilanteessa otetaan huomioon lennokin aiheuttama uhka suhteessa sivullisille aiheutettuun vaaraan. Puolustusvoimien mukaan turvallisuusnäkökulmasta on selvää, että tässä tilanteessa ohjus- tai tykkiaseistusta ei käytetä asutuksen päällä.
Ukraina on jatkanut myös viime yönä drooni-iskuja Venäjälle. Suomeen ei ole toistaiseksi harhautunut enempää toisen maan drooneja. Operatiivisen toiminnan yksityiskohdista kuten valmiudensäätelystä tai muista varautumistoimenpiteistä ei tiedoteta yksityiskohtaisesti.