Teknologiateollisuudessa työllisyys on jo lähtenyt nousuun, samalla kun IT-palveluissa näkyy ensimmäisiä merkkejä kehityksestä, jossa liikevaihto kasvaa henkilöstömäärää nopeammin.
Talous on kääntynyt kasvuun. Teollisuus vetää, vienti vahvistuu ja tekoälyyn liittyvät investoinnit kasvavat. Työllisyysluvut eivät kuitenkaan kasva.
Yleisesti ajatellaan, että kasvu tarttuisi työllisyyslukuihin puolen vuoden viiveellä. Työllisyys ei kuitenkaan ole kasvanut koko kansantalouden tasolla. Kesäkuussa työttömyysaste oli 10,5 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli vähemmän ja työttömiä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Perinteisessä teollisuudessa kasvu näkyy jo työllisyydessä. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä nousi kesäkuussa korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen.
– Meidän suurimmalla toimialallamme kone- ja metallituoteteollisuudessa työllisyys on vahvistunut jo useamman neljänneksen ajan, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo Verkkouutisille.
Kone- ja metallituoteteollisuus työllisti kesäkuun lopussa 138 200 henkilöä, mikä on korkein taso finanssikriisin jälkeen.
Inderesin ekonomisti Marianne Palmu uskoo, että työllisyysluvuista tulee laajemmin positiivisia uutisia jo tänä syksynä.
– Kun kasvu on alkanut, niin menee puolisen vuotta tai vuosi ennen kuin se kasvu näkyy työmarkkinoilla, Palmu sanoo.
– Tässä on sekä yksittäisiä toimialoja, joissa on nähty tosi hyvää kehitystä, että uusia tekoälyliitännäisiä toimialoja. Merkittävä osa kasvusta tulee hyvinkin perinteisiltä toimialoilta.
Hän viittaa myös Suomen Pankin reaaliaikaiseen nowcast-malliin, joka kokoaa lähes 50 talousindikaattoria arvioidakseen Suomen lähiajan BKT-kehitystä. Mallin viimeisimmät arviot ovat olleet aiempaa myönteisempiä, mikä tukee käsitystä talouden asteittaisesta elpymisestä.
Asiantuntijat uskovat siis siihen, että jälkisyklisyys näkyy vielä työttömyysluvuissa. Palmun mukaan historiallisen alhaalla käyneen kuluttajan luottamuksen herättää vasta se, että asuntokauppa elpyy.
– Meillä on kuitenkin valtavat määrä omaisuutta kiinni seinissä.
”Jotain mielenkiintoista on tapahtumassa IT-palveluissa”
Teknologiateollisuuden Rautaporras ja Inderesin Palmu uskovat molemmat, että kyse on suurelta osin normaalista suhdannevaihtelusta.
Talous näyttää jo kasvavan, mutta työllisyys ei vielä seuraa. Molemmat pitävät nykytilannetta pääosin normaalina suhdannekehityksenä, mutta arvioivat eri tavoin sitä, voiko tekoäly pitkällä aikavälillä muuttaa kasvun ja työllisyyden suhdetta.
Tekoälyä käyttää jo noin joka kolmas tai jopa joka toinen suomalaisyritys. Tilastokeskuksen mukaan tekoälyä käytti vuonna 2025 jo 38 prosenttia yrityksistä, kun taas eräissä yrityskyselyissä käyttöaste on noussut yli 50 prosenttiin.
Asiantuntijat eivät vielä puhu työpaikattomasta kasvusta, mutta näkevät merkkejä kehityksestä, jossa tuottavuus voi kasvaa työvoimaa nopeammin. Mutta tähän liittyen Teknologiateollisuuden Rautaportaan mukaan ”jotain mielenkiintoista on tapahtumassa IT-palveluissa”.
Teknologiateollisuudessa kasvu ja työllisyys kulkevat edelleen pääosin käsi kädessä, mutta IT-palveluissa näkyy ensimmäisiä merkkejä siitä, että liikevaihto voi kasvaa henkilöstömäärää nopeammin.
Teknologiateollisuuden koko henkilöstömäärä laski hieman vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Laskun syynä oli tietotekniikka- ja suunnittelu- ja konsultointiala.
– Toimialoilla liikevaihto kyllä kasvaa, mutta henkilöstömäärä pysyy ennallaan tai jopa vähän supistuu, Rautaporras sanoo.
Hän on kuitenkin varovainen sen suhteen voiko kehityksestä tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Voiko seuraava kasvuvaihe olla erilainen?
Rautaportaan mukaan teollisuuden alalla tuottavuus aiempaan verrattuna on hieman kasvanut. Siinä ei tosin ole mitään uutta ja vastaavaa kehitystä on matalasuhdanteen jälkeen nähty aiemminkin.
Lisäksi teknologiateollisuudessa on opittu aiemmasta, kun noususuhdanteessa osaavista tekijöistä on ollut jopa pulaa. Tällä kertaa osaavista tekijöistä on haluttu pitää kiinni myös matalasuhdanteen aikaan.
Toistaiseksi asiantuntijat eivät näe työmarkkinoilla suurta rakennemuutosta. Palmun mukaan kiinnostava kysymys on kuitenkin se, miten tekoälyn tuottavuushyödyt näkyvät seuraavan vuosikymmenen aikana.
– Seuraavien vuosien aikana nähdään, millaisia tekoälyn tuottavuushyötyjä työmarkkinoille syntyy, kun sen vaikutukset alkavat todella realisoitua, Palmu sanoo.
Palmu vertaa nykyistä kehitystä Nokian nousukauteen, mutta arvioi tekoälyvetoisen kasvun näkyvän työmarkkinoilla eri tavalla.
– Matkapuhelin-Nokian aikana kasvu näkyi nopeasti myös työllisyydessä, koska tuotanto vaati paljon uusia työntekijöitä. Tekoälyyn nojaavassa kasvussa työllisyysvaikutukset voivat jäädä pienemmiksi, vaikka arvoa syntyy enemmän, Palmu sanoo.