Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Henri Vanhasen mukaan Suomen talouskeskustelu roikkuu liian usein menneessä maailmassa.
– Suomi yrittää rakentaa kasvua maailmassa, jota ei enää ole, hän toteaa X:ssä.
– Keskustelemme veroista, työmarkkinoista, velasta, koulutuksesta, investoinneista ja tuottavuudesta. Kaikki ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta julkisessa keskustelussa on yksi perustavanlaatuinen ongelma, hän jatkaa Iltalehden kolumnissaan viitaten jälleen maailman muutokseen.
Kolumnissa hän toteaa Suomen menestyneen pitkään maailmanjärjestyksessä, jossa avoin kauppa lisääntyi, tuotantoketjut rakennettiin mahdollisimman tehokkaiksi ja turvallisuuspolitiikka voitiin pitää melko kaukana yritysten jokapäiväisistä päätöksistä.
– Pienelle vientimaalle tämä oli erinomainen maailma. Pääsimme suurille markkinoille, yritykset pystyivät hankkimaan raaka-aineita ja komponentteja sieltä, mistä ne sai edullisimmin, eikä kauppakumppanin poliittista järjestelmää tarvinnut aina pohtia kovin tarkasti, hän kirjoittaa.
– Tämä aikakausi on päättynyt.
– USA käyttää kauppaa aseena, Kiina hallitsee kriittisiä toimitusketjuja ja Eurooppa rakentaa tuotantoaan uudelleen. Meillä puhutaan yhä kuin kyse olisi vain veroista ja työmarkkinoista, hän tiivistää X:ssä.
Geopolitiikasta on siis tullut yrityksille huomionarvoinen tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi niiden toimintaan.
– Se vaikuttaa jo siihen, mistä tavaraa hankitaan, missä sitä tuotetaan ja kuinka suuri riski yhden toimittajan tai markkinan varaan uskalletaan ottaa.
Maailman muutos ei kuitenkaan ole pelkkä haaste vaan tarjoaa Suomelle myös kilpailuedun, Vanhanen huomauttaa.
– Meillä on vakaa yhteiskunta ja oikeusvaltio, Nato-jäsenyys, runsaasti puhdasta sähköntuotantoa, vahvaa teknologista osaamista sekä vuosikymmenten kokemus varautumisesta. Meillä on myös kasvavaa osaamista puolustusteknologiassa, kyberturvallisuudessa, tietoliikenteessä ja kaksikäyttöteknologiassa, hän listaa.
– Näitä ei pitäisi ajatella erillisinä vahvuuksina. Yhdessä ne muodostavat kilpailuedun. Niiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin enemmän kuin juhlapuheita Suomen mahdollisuuksista
Vanhasen mukaan Suomi tarvitsee seuraavaan hallitusohjelmaansa geotalouden kilpailukykyohjelman, jotta kilpailuetuun saadaan tartuttua.
– Samaan pakettiin investoinnit, vienti, kriittiset raaka-aineet, TKI, puolustus- ja kaksikäyttöteknologia sekä taloudellinen turvallisuus. Nyt tätä kaikkea tehdään Suomessa liian erillään, hän kirjoittaa X:ssä.
Lisäksi hän perustaisi Suomeen geotalouden kilpailukeskuksen.
– Se kokoaisi yritysten ja viranomaisten tiedon kriittisistä toimitusketjuista ja riippuvuuksista sekä etsisi samalla markkinoita, joilla suomalaiset yritykset voivat korvata riskialttiita toimittajia.
Olennaisinta on Vanhasen mukaan ymmärtää, että taloudesta on tullut jälleen myös vallankäytön väline.
– Suomi ei voi päättää, mihin suuntaan maailmantalous kehittyy. Seuraavan hallituksen tehtävä on tehdä geotaloudesta osa Suomen kasvupolitiikkaa ja päättää, missä haluamme olla niin tärkeitä, että muut tarvitsevat meitä. Siihen pitäisi nyt löytää vastaus, hän päättää Iltalehdessä.
1. Suomi yrittää rakentaa kasvua maailmassa, jota ei enää ole.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) August 16, 2026
USA käyttää kauppaa aseena, Kiina hallitsee kriittisiä toimitusketjuja ja Eurooppa rakentaa tuotantoaan uudelleen. Meillä puhutaan yhä kuin kyse olisi vain veroista ja työmarkkinoista. 👇 https://t.co/lxdiNJfdZ9