Suurin osa meistä kuuluu heihin. Siitä huolimatta heistä puhutaan varsin vähän. Nimittäin keskiluokasta.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimusten mukaan 68 prosenttia suomalaisista kuuluu keskiluokkaan. Tässä olemme muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla. Eteläisessä naapurimaa Virossa vastaava luku on 58 prosenttia.
Silti näyttää siltä, että suomalaisessa keskustelussa keskiluokka on unohdettu. Vaalikeskusteluissakin on puhuttu kahdesta ääripäästä: köyhistä ja rikkaista. Puhutaanko keskiluokasta siis liian vähän?
– Kun puhumme tuloluokista, niin keskiluokka usein unohdetaan. Poliittisessa keskustelussa meillä on fiksaatio tulojakauman ala- ja yläpäähän. Ei sitä voi oikein moittia, että meillä kiinnitetään paljon huomiota siihen, miten heikko-osaisilla menee ja seurataan pienituloisuusasteen kehittymistä. Toisaalta sitten kiinnitämme huomiota keskustelussa tulo- ja verojakauman yläpäähän, EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.
Haavisto on vetänyt EVA:n tutkimusta, joka tutki suomalaista keskiluokkaa.
– Mutta vastauksena kysymykseen tulonjakonäkökulmasta voi sanoa, että keskiluokasta ei puhuta tarpeeksi.
Poliittisessa keskustelussa on korostunut tulojakauman ääripäät. Keskiluokka on kansantaloudelle tärkeä, koska sillä on ostovoimaa. Miten suomalainen keskiluokka voi?
– Isossa kuvassa suomalainen keskiluokka voi edelleen varsin hyvin. Inflaatio syö ostovoimaa kaikilta. Keskiluokkaa tukee kuitenkin tälläkin hetkellä hyvä työllisyystilanne, Haavisto sanoo.
Keskiluokka käy kokopäivätöissä
Sen kuka kuuluu keskiluokkaan voi määritellä monin tavoin. Valtaosassa määrityksistä mediaanituloa käytetään yhtenä kriteerinä. OECD määrittelee keskiluokkaan kuuluvaksi ne, joiden tulot ovat 75 prosenttia alle mediaanitulon ja 200 prosentin välillä. Suomessa mediaanitulo on 2 258 euroa.
Ne, joille jää palkastaan käteen 1 700 euroa kuukaudessa lasketaan Suomessa jo kuuluvaksi keskiluokkaan. Janan toisessa päässä on taas ne, joille jää käteen 4 500 euroa kuukaudessa. Toisaalta keskiluokkaan voi kuulua myös korkeatuloinen, koska OECD:n mittarissa käytettävissä oleviin rahoihin vaikuttaa myös perhekoko. Keskiluokan voikin sanoa olevan hyvin heterogeeninen ryhmä.
Keskiluokan toisessa päässä ajetaan aasialaisella merkkiautolla ja palkkahaitarin toisessa päässä saksalaisella. Väliin mahtuu suuri joukko suomalaisia. Pääosin suomalainen keskiluokka voi hyvin, vaikka inflaatio sekä energiakriisi ovat iskeneet kaikista kovimpaa juuri keskiluokkaan.
Suomalaisen keskiluokan jäsenen tunnistaa siitä, että hän käy kokopäivätöissä, hänellä on omistusasunto, auto ja velkaa. Tämä yhdistelmä on Haaviston mukaan syy, miksi inflaatio on puraissut pahiten juuri keskiluokkaa.
– Inflaatio osuu kaikkiin ja köyhdyttää kaikkia. Mutta keskiluokalla ongelma on se, että keskiluokalla on matalapalkkaisiin verrattuna harvemmin indeksejä, jotka turvaisivat heidän tulojaan. Reaalipalkat alenivat viime vuonna keskimäärin melkein viisi prosenttia ja tänäkin vuonna reaalipalkat kutistuvat ennusteiden mukaan prosentin verran, Ilkka Haavisto sanoo.
– Inflaatio on ollut nopeinta ruoan, liikenteen ja asumisen ja energian hinnoissa. Ne ovat asioita, joissa keskiluokka on kaikissa suurkuluttaja, ja sen takia inflaatio iskee rajusti juuri keskiluokkaan.
Keskiluokka tuottaa ja kuluttaa julkisen sektorin palveluita
Suomalainen keskiluokka on suuri syyllinen siihen, että julkinen sektori on paisunut Suomessa suureksi. Keskiluokka sekä tuottaa että käyttää julkisen sektorin palveluita.
– Suomalaista yhteiskuntaa pyöritetään suuren vakuutusyhtiön tapaan. Yksi syy, sille että julkinen sektori on niin suuri, on se, että keskiluokka maksaa veroja. Keskiluokan rahat kierrätetään takaisin keskiluokalle julkisten palveluiden muodossa. Tulonsiirtoja keskiluokka saa nykyään hyvin maltillisesti, Haavisto sanoo.
Hän mainitsee tulonsiirroista kotihoidontuen ja vanhempainpäivärahan, joista keskiluokka on hyötynyt. Myös asuntolainan verovähennysoikeus oli tulonsiirto, joka koski erityisesti keskiluokkaa.
– Jotkut ekonomistit ovat ihmetelleet, onko järkevää, että keskiluokan rahoja kierrätetään julkisen sektorin kautta, mutta tämä on yhteiskuntamalli, joka meillä on valittu.
Veronkevennykset parantaisivat keskiluokan ostovoimaa
Suomen kansantalouden kannalta keskiluokka on vaa’ankieliasemassa. Keskiluokassa on suurin osa Suomen ostovoimasta. Suomalaisen keskiluokan ostovoima on kuitenkin heikompaa kuin ruotsalaisen keskiluokan. Miksi?
– Ruotsin talous on kasvanut nopeasti koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Se heijastuu ruotsalaisten mediaanituloon ja ruotsalainen keskiluokka on yksinkertaisesti varakkaampi kuin suomalainen. Maiden hintataso on varsin samanlainen, jonka seurauksena ruotsalaisella keskiluokalla on vahvempi ostovoima, Haavisto sanoo.
Suomessa keskiluokan ostovoima on heikentynyt, ja Haaviston mukaan parin viime vuoden aikana EVA:n teettämistä arvo- ja asennetutkimuksista on noussut esille selkeästi toiveet veronkevennyksistä, vaikka samaan aikaan ihmiset tietävät, että julkinen talous on tiukilla. Haavistolla onkin oma analyysinsä asiasta.
– Tämä mielestäni kuvaa sitä, että ihmiset toivoisivat saavansa suuremman osan tuloistaan omaan käyttöönsä, koska ostovoima on alentunut. Keskiluokan kannalta veronkevennykset olisivat varmasti toivottava toimenpide, hän sanoo.
