Verkkouutiset

OP-ryhmän pääkonttori Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomen talous kärsii kaksoisvajeesta – näin velkaantuminen iskee

Energiakriisin kärjistyminen voi ennusteen mukaan johtaa euroalueella lähivuosina syvempääkin taantumaan.

Suomen talous kärsii kaksoisvajeesta, jossa sekä julkinen talous että Suomen kansantalous velkaantuvat. Näin OP:n ekonomistit arvioivat tuoreessa suhdanne-ennusteessaan.

Suomen talouden ulkoinen tasapaino on heikentynyt jyrkästi vuoden aikana, ja vaihtotaseen vaje pysyy lähivuosina suurena. Vajetta kasvattaa niin viennin väheneminen kuin tuontienergian kallistuminen.

– Suomessa ei olla vielä oikein herätty siihen, että kärsimme rakenteellisesta kaksoisvajeesta. Yksityisen sektorin ylijäämä ei enää kompensoi julkista vajetta, ja Suomi kansantaloutena velkaantuu ulkomaille. Tämä rajoittaa politiikkavalintoja ja lisää pidemmän päälle myös yksityisen sektorin rahoituskustannuksia, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo tiedotteessa.

Suhdanne-ennusteen riskit ovat tasapainossa. Energiakriisin kärjistyminen voi johtaa euroalueella lähivuosina syvempääkin taantumaan. Energian hinnan säilyessä maltillisena, ja palvelusektorin yhä elpyessä talous voi kehittyä ennakoitua paremmin. Suomessa suurimmat riskit liittyvät kansainvälisen talouden kehitykseen, korkojen nousun heijastumiseen kulutus- ja investointikysyntään sekä kilpailukykyä heikentäviin palkankorotuksiin.

Suomen talous heikkenee laajalla rintamalla

OP:n ekonomistit arvioivat Suomen talouden painuvan vuonna 2023 maltilliseen taantumaan, josta toivutaan verkkaisesti. Bruttokansantuote (BKT) supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 0,5 prosenttia vuonna 2024. Ennustetta on tarkistettu alaspäin elokuusta. Tuolloin BKT:n ennakoitiin pysyvän samalla tasolla vuonna 2023 ja kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2024. Kuluvana vuonna BKT kasvaa aiemmin ennustetun mukaisesti 2 prosenttia.

Talouden näkymien heikentyminen johtuu ennen kaikkea jyrkästi nousseista koroista, kiihtyneestä inflaatiosta ja hitaammasta vientimarkkinoiden kasvusta. Ennuste nojaa markkinaodotuksiin niin koroista kuin energian hinnoista. Erityisesti korko-odotukset ovat nousseet selvästi elokuusta.

– Toistaiseksi talous on kehittynyt vähintäänkin linjassa odotusten kanssa. Nyt on kuitenkin jo nähtävissä, että korkojen nousu ja inflaatio alkavat vähitellen heikentää kulutusta. Ensi vuonna myös vientikysyntä hiipuu, Heiskanen toteaa.

OP:n ekonomistit arvioivat, että Suomen talous heikkenee ensi vuonna varsin laajalla rintamalla. Kulutus supistuu heikon reaalitulokehityksen ja lisääntyneen säästämisen vuoksi. Korkojen nousu iskee erityisesti asuinrakennusinvestointeihin. Vienti kärsii markkinoiden kasvun vaimenemisesta. Lisäksi elpyminen koronasta ei enää tue olennaisesti palvelujen kysyntää viennissä tai kulutuksessa.

Inflaatio saavuttaa huippunsa talven aikana

Ekonomistit arvioivat, että inflaatio saavuttaa huippunsa talven aikana. Kuluttajahintojen nousu on kuitenkin laaja-alaistunut, ja inflaatio hidastuu verkkaisesti. Ensi vuonna hintojen nousu on yhä keskimäärin voimakasta ja pysyy yli tavoitellun kahden prosentin tason myös vuonna 2024.

Työllisyys oli kolmannella vuosineljänneksellä kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan, vaikka työllisyysaste jäi yhä 1990-luvun alun huipputasosta. Sekä työllisyyden että työttömyyden kehitys on kuitenkin vuoden aikana heikentynyt. Seuraavina vuosina työttömyys nousee maltillisesti, kun talouskasvu hidastuu.

Euroalueen inflaatio saavuttaa todennäköisesti lakipisteensä talven aikana. Pohjainflaatio pysyy kuitenkin koko vuoden korkealla, ja inflaatio on vielä vuonna 2024 yli keskuspankin tavoitteen.

Euroalueen keskuspankki jatkaa ohjauskorkojen nostoja talven ajan. Suurimmat koron nostot ovat jo takana, mutta ensi vuoden aikana aletaan myös vähentää arvopaperiomistuksia, eli aloitetaan määrällinen kiristäminen.

– Poikkeuksellisen nopeasti kiristynyt rahapolitiikka hidastaa talouskasvua selvästi ensi vuonna. Kireää rahapolitiikkaa kuitenkin tarvitaan, ettei inflaatio muodostu pitkäaikaiseksi ilmiöksi euroalueella, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS