Länsimaiden asettamat pakotteet kasvattavat sodan kustannuksia suoraan ja epäsuorasti. Suomen Pankin Venäjää koskevan talousennusteen mukaan EU:n tuontikiellot supistavat Venäjän budjetin tuloja, kaksikäyttötuotteiden vientikiellot rajoittavat hyökkäysarmeijan kaluston täydennystä, ja korkean teknologian vientikiellot rapauttavat tulevan talouskasvun edellytyksiä.
– Sodan arvaamattomuuden takia Venäjän talouskehityksen ennustamiseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Länsimaiden pakotteiden vaikutukset näkyvät ennusteessamme tälle ja ensi vuodelle. Venäjän talous irtaantuu maailmantaloudesta ja supistuu, sanoo vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista.
Sodan ja pakotteiden vuoksi Venäjän talous on ajautunut vakavaan taantumaan. Suomen Pankki ennustaa Venäjän talouden supistuvan sekä tänä että ensi vuonna neljä prosenttia.
– Epävarmuuden kasvu ja nopea inflaatio leikkaavat yksityistä kulutusta ja investointeja merkittävästi tänä vuonna. Kuluvan vuoden talouskehitystä tukee erityisesti nettoviennin kasvu. Ruplan kurssin suuret vaihtelut, maksuvaikeudet ja länsimaiden pakotteet supistavat tuontia tänä vuonna noin neljänneksen. Viennin määrä sen sijaan supistuu vain vähän, pankki arvioi.
Ennusteessa oletetaan, että EU:n päättämät rajoitukset venäläisen raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonnille astuvat voimaan suunnitellusti joulukuussa 2022 ja helmikuussa 2023. Samoin kaikki muut pakotteet pysyvät muuttumattomina voimassa ennustejakson loppuun saakka.
– Näiden rajoitusten ja pakotteiden vuoksi Venäjän vienti supistuu vuonna 2023 poikkeuksellisen paljon. Viennin supistuminen on suurin yksittäinen syy ensi vuodelle ennustettuun heikkoon talouskehitykseen. Vuonna 2024 talous alkaa sopeutua kohti uutta, aiempaa heikomman potentiaalisen kasvun tasoa, Suomen Pankki arvioi.