Suomen julkiset menot ovat kasvaneet selvästi tuloja nopeammin viimeisten 20 vuoden aikana. Tilastokeskuksen tietojen mukaan julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2006 noin 48,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2025 osuus oli noussut ennakkotietojen mukaan jo 57,5 prosenttiin.
Julkisyhteisöihin kuuluvat valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot.
Suomi on tuoreimpien tilastojen mukaan noussut EU-maiden kärkeen julkisten menojen BKT-suhteessa.
Julkisyhteisöjen tulot ovat samaan aikaan nousseet vain pari prosenttiyksikköä: 52,1 prosentista 54,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan kehitys kertoo sekä menojen kasvusta että Suomen kansantalouden heikosta kasvusta.
– Bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut viime vuosina, Lehtinen huomauttaa Verkkouutisille.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema on samalla heikentynyt tuntuvasti. Vuonna 2006 julkisyhteisöt olivat ylijäämäisiä neljä prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2016 alijäämä oli 1,7 prosenttia ja vuonna 2025 ennakkotietojen mukaan jo 3,4 prosenttia.
Valtiovarainministeriö arvioi tuoreessa talouskatsauksessa, että kuluvana vuonna alijäämä painuu jo 4,4 prosenttiin.
Lehtisen mukaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää sekä menokurin vahvistamista että talouskasvun vauhdittamista.
– Jos menoja saadaan pidettyä kurissa ja kansantalous kasvuun, tilanne korjaantuu molempien kautta, hän toteaa.
Kelan eläkemenot laskeneet
Väestön ikääntyminen näkyy julkisessa taloudessa myös eläkemenojen kasvuna. Eläkemenot olivat vuonna 2006 yhteensä noin 17,9 miljardia euroa. Vuonna 2025 summa oli ennakkotietojen mukaan 39,8 miljardia euroa. Kasvua on nimellisesti 123 prosenttia.
Työeläkemenot ovat kasvaneet vielä nopeammin, noin 147 prosenttia. Samalla eläkemenojen kokonaisosuus BKT:stä on noussut 10,3 prosentista 14,1 prosenttiin.
Kelan eläkemenot ovat 20 vuoden aikana laskeneet. Vuonna 2006 Kelan eläkemenot olivat noin 2,78 miljardia euroa ja vuonna 2025 ennakkotietojen mukaan noin 2,62 miljardia euroa. Tähän kuuluvat muun muassa kansaneläkkeet, takuueläkkeet, perhe-eläkkeet sekä rintamalisät.
Myös Lehtinen huomauttaa laskelmasta, että Kelan eläkemenot eivät ole kasvaneet edes nimellisesti.
Hän korostaa, että Eläketurvakeskuksen tuoreimmat laskelmat osoittavat, että työeläkejärjestelmän rahoitus on paremmassa kunnossa kuin aiemmin.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuilla sekä eläkerahastojen tuotoilla, eivätkä ne kuulu valtion budjettitalouteen.
Budjettimenoissa reaalikasvua 55 prosenttia
Verkkouutiset tarkasteli erikseen myös valtion budjettitaloutta, joka kertoo valtion menojen ja tulojen kehityksestä hallinnonaloittain.
Valtion budjettitalouden menot ovat kasvaneet reaalisesti 55 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2026. Vuoden 2016 tasoon verrattuna kasvua on 33 prosenttia.
Laskelmassa nimelliset luvut on muunnettu reaalisiksi kuluttajahintaindeksin perusteella vuoden 2016 hintatasoon.
Budjettitalouden sisällä kehitys on ollut hyvin epätasaista. Valtiovarainministeriön hallinnonalan menot ovat kasvaneet vuodesta 2006 vuoteen 2026 reaalisesti peräti 390 prosenttia. Kasvun taustalla on ennen kaikkea se, että hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus budjetoidaan nykyisin valtiovarainministeriön hallinnonalalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat ovat vuoden 2026 budjetissa noin 11,8 miljardia euroa. Reaalisesti ne ovat hieman pienemmät kuin vuonna 2006, mutta vertailua vaikeuttavat sote-uudistuksen kaltaiset hallinnolliset muutokset ja menojen siirtyminen hallinnonalojen välillä.
Lehtisen mukaan sote-menot ovat edelleen julkisen talouden keskeinen haaste.
– Sote-menojen kasvun hillintä on tärkeää, hän toteaa.
Puolustusmenot ovat kaksinkertaistuneet
Toinen voimakkaasti kasvanut menoerä on puolustus. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat reaalisesti lähes kaksinkertaistuneet 20 vuodessa.
Lehtisen mukaan turvallisuusympäristön muutos näkyy budjetissa myös jatkossa.
– Puolustus- ja turvallisuusmenot sekä sote-menot ovat ne suuret trendit, jotka näistä luvuista näkyvät.
Kaikkien hallinnonalojen menot eivät kuitenkaan ole reaalisesti kasvaneet. Esimerkiksi ulkoministeriön määrärahat ovat reaalisesti pienentyneet noin 20 prosenttia ja maa- ja metsätalousministeriön noin 36 prosenttia vuodesta 2006. Myös liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetusministeriön määrärahat ovat reaalisesti pienemmät kuin 20 vuotta sitten.
Ympäristöministeriön osalta hallinnonalan määrärahojen putoamista selittää muun muassa se, että yleinen asumistuki siirrettiin vuoden 2007 talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Lehtinen huomauttaa, että pelkät määrärahojen muutokset eivät kuitenkaan kerro suoraan poliittisista painotuksista, koska muutosten taustalla on usein ymmärrettäviä syitä.
Yksi tulevien vuosien kasvava menoerä on valtionvelan korkomenot. Lehtinen huomauttaa, että korkomenojen kasvu on seurausta sekä velkamäärän että korkotason noususta.
– Se tulee tulevina vuosina maksamaan meille enemmän, hän muistuttaa.
Tuloverot kasvaneet
Valtion budjettitalouden tuloissa suurin muutos näkyy tuloveroissa. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ovat kasvaneet reaalisesti 112 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2026. Taustalla on osin sote-uudistus, jossa merkittävä osa kuntien verotuloista siirtyi valtion kerättäväksi, kun kuntien tuloveroprosentteja alennettiin ja valtion ansiotuloverotusta vastaavasti kiristettiin.
Kokonaisuutena veroaste on kuitenkin pysynyt Lehtisen mukaan varsin vakaana. Julkisyhteisöjen veroaste on ollut noin 42–43 prosenttia suhteessa BKT:hen.
– Suomessa verot ottavat koko ajan suurin piirtein saman siivun kansantuotteesta, Lehtinen huomauttaa.
Hänen mukaansa verojärjestelmän toimivuus perustuu laajaan veropohjaan ja kohtuullisiin verokantoihin.
Kriisipuskurit käytetty
Lehtisen mukaan seuraava hallitus aloittaa työnsä vaikeassa julkisen talouden tilanteessa.
– Seuraava hallitus tulee saamaan vahvasti velkalastissa kyntävän valtiolaivan, Lehtinen tiivistää.
Hänen mukaansa julkisen talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan voi perustua pelkästään menoleikkauksiin.
– Ennen kaikkea me tarvitsemme talouskasvua, ja se näkyy sitten verotuksen puolella.
Lehtinen arvioi myös Suomen taloudellisten puskurien heikentyneen merkittävästi.
– Jotta meillä on edes jonkinlaista reagointivaraa ja mahdollisuutta, meidän on ripeästi ryhdyttävä pienentämään alijäämää.