Työeläkkeiden rahoitustilanne näyttää aiempaa vahvemmalta, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta pitkän aikavälin laskelmasta. ETK:n mukaan työeläkemaksuihin ei tällä hetkellä kohdistu nousupainetta, mikä on merkittävä muutos aiempiin peruslaskelmiin verrattuna.
Työeläkejärjestelmän rahoitus on kehittynyt viime vuosina odotusten mukaisesti. Sijoitustuotot ovat olleet kohtalaisia, eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt ja ikääntyneiden työllisyys on noussut. Myös pian voimaan tuleva eläkeuudistus parantaa rahoitusnäkymiä, sillä työeläkevaroja voidaan sijoittaa aiempaa enemmän osakkeisiin.
– Työeläketurvan rahoitus näyttää nyt vahvemmalta kuin edellisessä laskelmassa. Se, että työeläkemaksuille ei näy nyt nousupainetta, on merkittävä muutos aiempiin peruslaskelmiin, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo tiedotteessa.
Yksityisen sektorin palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on sovittu vuoteen 2030 asti 24,4 prosenttiin palkasta. ETK:n peruslaskelman mukaan maksutaso alkaa tämän jälkeen laskea ja on 2040-luvulla alimmillaan hieman yli 22 prosenttia. Vuosisadan puolivälissä maksu alkaa jälleen nousta.
Eläkeuudistus näkyy myös työeläkevarojen kasvuna. Työeläkevaroja oli vuodenvaihteessa 290 miljardia euroa. ETK:n peruslaskelman mukaan varat kasvavat vuosisadan loppuun mennessä nykyrahassa 1 300 miljardiin euroon.
Työeläkemenojen suhde talouden työtulosummaan laskee ETK:n arvion mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä vajaaseen 28 prosenttiin. Sen jälkeen menosuhde alkaa jälleen kasvaa ja nousee 2080-luvulla 35 prosenttiin. Pitkän aikavälin nousua selittävät työikäisen väestön väheneminen, matala syntyvyys ja eliniän pidentyminen.
Vuonna 2025 Suomen keskieläke oli 2 138 euroa kuukaudessa. ETK arvioi eläkkeiden ostovoiman kasvavan niin, että keskimääräinen eläke on vuonna 2100 lähes 3 800 euroa kuukaudessa. Keskieläkkeen suhde keskiansioon kuitenkin laskee noin viidenneksellä vuosisadan loppuun mennessä, ennen kaikkea elinaikakertoimen vuoksi.